Helsinki University of Technology auditorium.jpg suunnittelema TKK:n päärakennuksen auditorio]] Espoon Tapiola kesällä.jpgn uimahallia kesällä 2001.]] Tapiolan keskustaa illalla.jpgn liikekeskustaa illalla]] Meritorni.jpg Espoon Kivenlahdessa]]

Espoo () on Helsingin ja Vantaan sekä kokonaan Espoon sisällä sijaitsevan Kauniaisten naapurikaupunki. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Muita naapurikuntia ovat Kirkkonummi lännessä sekä Nurmijärvi ja Vihti pohjoisessa. Espoo on kiinteästi sidoksissa Helsinkiin yhdyskuntarakenteeltaan ja joukkoliikenteen osalta.

Espoon väkiluku on noin 232 000 (2005), joten se on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Kaupunki on tunnettu siitä, että useilla suomalaisilla ja kansainvälisillä yrityksillä on siellä pääkonttoreita, toimitiloja ja varastoja. Lisäksi se tunnetaan koulukaupunkina.

Historia

Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle noin 9000 vuotta sitten, ja Espoossa on ollut pysyvää asutusta 1100- ja 1200-luvuilta lähtien. Espoon keskeisin läpikulkuväylä, kaupungin läpi kulkeva kuninkaantie (vanha Turun - Viipurin valtatie), rakennettiin 1200-luvulla.

Espoon nimi viitannee joennimeen (Espå / Espåå), jonka puolestaan arvelleen saaneen nimensä jokea reunustaneilta haavoilta (ruotsin kielen haapaa tarkoittava vanha sana on äspe). Nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1431. Espoon vaakunassa esiintyvä kruunu viittaa Espoon kuninkaankartanoon, ja hevosenkenkä puolestaan viittaa kyyditysvelvollisuuteen, joka kuninkaantien varrella sijaineella pitäjällä oli. Monin paikoin nykyinen Espoon Kuninkaantie noudattaa yhä edelleen vanhaa, keskiaikaista linjaustaan.

Espoon seurakunta itsenäistyi Kirkkonummen kappelista vuonna 1458. Espoon harmaakivikirkon vanhimmat osat ovat 1480-1490-luvuilta. Se on Espoon vanhin säilynyt rakennus. Espoon keskus on kasvanut kirkon ja rautatieaseman ympärille.

Vuonna 1920 Espoo oli alle 9 000 asukkaan maalaiskunta, ja 70 prosenttia asukkaista oli ruotsinkielisiä. 75 prosenttia koko väestöstä elätti itsensä maataloustyöllä. Kauniainen erotettiin Espoon kunnasta vuonna 1920, mutta Espoon ja Kauniaisten välinen raja vahvistettiin vasta 1940-luvun lopulla.

Espoo alkoi kasvaa voimakkaasti 1940- ja 1950-luvuilla, ja se kehittyi maatalousvaltaisesta maalaiskunnasta nopeasti kauppa-, palvelu- ja teollisuuskaupungiksi. Espoon sijainti Helsingin vieressä houkutteli pääkaupungissa työskenteleviä muuttamaan kasvavaan naapurikaupunkiin.

Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki vuonna 1972. Vuosina 1950–2000 Espoon väkiluku kasvoi 22 000:sta 210 000:een. Samalla Espoo muuttui enemmistöltään ruotsinkielisestä kunnasta enemmistöltään suomenkieliseksi. Nykyään kasvu jatkuu, mutta on sittemmin hidastunut.

Espoon aluejako

Espoo jakautuu seitsemään hallinnolliseen suuralueeseen, joista asukasluvultaan suurin on Suur-Leppävaara. Suuralueiden aluekeskuksiin on keskitetty kaupungin terveys-, sosiaali-, kulttuuri- ja koulupalveluja.

• Pohjois-Espoo, väkiluku 1.1.2005   9 133 henkilöä, aluekeskus Kalajärvi.
• Suur-Espoonlahti, väkiluku 1.1.2005   47 382 henkilöä, aluekeskus Espoonlahti.
• Suur-Kauklahti, väkiluku 1.1.2005   5 506 henkilöä, aluekeskus Kauklahti.
• Suur-Leppävaara, väkiluku 1.1.2005   56 570 henkilöä, aluekeskus Leppävaara.
• Suur-Matinkylä, väkiluku 1.1.2005   32 635 henkilöä, alukeskus Matinkylä - Olari.
• Suur-Tapiola, väkiluku 1.1.2005   41 565 henkilöä, aluekeskus Tapiola.
• Vanha-Espoo, väkiluku 1.1.2005   31 694 henkilöä, aluekeskus Espoon keskus.

Suuralueiden lisäksi Espoo on jaettu kaupunginosiin, joita on 55.

Espoossa sijaitsevat

• Teknillinen korkeakoulu eli TKK sekä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen päätoimitilat Otaniemessä
• Nokian, Orionin, Fortumin, Neste Oilin, Huhtamäen, M-realin, TietoEnatorin ja Outokummun pääkonttorit
• Vermon ravirata Perkkaalla
• Espoon harmaakivikirkko 1400-luvulta on Espoon vanhin säilynyt rakennus
• Nuuksion kansallispuisto Espoon koillisosassa, osin Vihdin puolella
• Träskändan kartano, Järvenperässä sijaitseva kartanoalue, jonka on omistanut mm. Aurora Karamzin.

Ystävyyskaupungit

• Kristianstad (Ruotsi)
• Køge (Tanska)
• Kongsberg (Norja)
• Sauðárkrókur (Islanti)
• Hatsina ja Sotši (Venäjä)
• Esztergom (Unkari)
• Nõmme (Viro)

Suurimmat työnantajat, työntekijät 1.1.2005

Syntyperäisiä espoolaisia

• Outi Alanen, näyttelijä
• Vuokko Hovatta, näyttelijä ja laulaja
• Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija
• Pekka Kuusisto, viulisti
• Tero Lehterä, jääkiekkoilija
• Jere Lehtinen, jääkiekkoilija
• Taneli Mäkelä, näyttelijä
• Jami Puustinen, jalkapalloilija
• Janne Saarinen, jalkapalloilija
• Niilo Tarvajärvi, toimittaja
• Antti Törmänen, jääkiekkoilija
• Kimi Räikkönen, formulakuski
• J. J. Lehto, formulakuski
• Alexi Laiho, kitaristi/laulaja
• Ox, basisti
• Aki Hakala, rumpali

Katso myös

• Luettelo Espoon kaupunginosista
• Luettelo Espoon kaupunginosista suuralueittain
• Espoon keskuspuisto
• Espoon ulkoilusaaret

Espoon valtuustopuolueiden kotisivut

• Espoon kokoomus
• Espoon sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö
• Espoon vihreät
• Keskustan Espoon kunnallisjärjestö
• Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

Espoossa RKP:llä ja sitoutumattomilla ei ole erillisiä kotisivuja.

Aiheesta muualla

• Espoon kaupungin kotisivut
• Suomi24:n Espoo-keskustelu
• Tarinoiden Espoo – Espoon kaupunginosayhdistysten liiton portaali, jonne on kerätty linkkejä sivustoille, jotka kertovat jonkin tarinan Espoosta.
• Espoon kaupunginosayhdistysten liitto
• Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

Espoo

Espoo | Еспоо | Espoo | Espoo | Espoo | Έσποο | Espoo | Espoo | Espoo | Espoo | Espoo | Espoo | Espo | Espo | Espoo | Espoo | Espoo | Espoo | Espoo | Espoo | Esbo