Espanja

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta Pyreneiden vuoriston ohella. Maahan kuuluvat myös Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat Barcelona, Valencia, Sevilla ja Zaragoza.

Historia

Nykyisen Espanjan historia alkoi 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat aloittivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen (Reconquista) islaminuskoisilta maureilta.

Vuonna 1479 Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat virallisesti yhdistyivät, kun hallitsijat kuningas Ferdinand ja kuningatar Isabella avioituivat. Yhdessä katoliset kuningaskunnat kukistivat viimeiset maurihallitsijat Iberian niemimaalla 2. tammikuuta 1492, samana vuonna kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti Navarran kuningaskunnan ja koko Espanja yhdistyi. Kirkon tueksi perustettiin inkvisitio ja juutalaiset ja muslimit käännytettiin tai karkotettiin maasta.

1500-luvulla Espanjasta tuli vähäksi aikaa Euroopan mahtavin valtio sen Amerikkojen valloitusten takia.

Osmanien laivasto lyötiin 1571 Lepanton meritaistelussa. Valtakuntaan liitettiin Filippiinit 1564 ja Portugali 1580, mutta Englannin valloitus epäonnistui 1588 Espanjan Voittamattoman armadan hävittyä Englannin laivastolle.

Huolimatta Amerikoista tuodusta kullasta Filip II:n aikana 1556—1578 valtiontalous romahti lukuisien sotien ja suunnattomien rakennushankkeiden vuoksi. Seuraavien hallitsijoiden aikana rappeutuminen jatkui ja lukuisia alueita menetettiin. Portugali irtosi unionista 1640 ja katalonialaiset kapinoivat.

Vuosina 1701—1714 sodittiin Espanjan perimyssota (Espanja, Ranska ja Baijeri vastaan Itävalta, Preussi, Englanti ja Katalonia). Sota päättyi Ranskan johtaman liittokunnan voittoon ja Habsburgien hallitsijasuku vaihtui Bourbon-sukuun. Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopassa: Itävallalle alueet Italiassa ja Belgian, Savoijille Sisilian ja Gibraltar joutui Englannille.

Vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa Horatio Nelsonin johtama Englannin laivasto voitti Ranskan ja Espanjan laivastot. Napoléon asetti veljensä Joseph Bonaparten Espanjan valtaistuimelle 1808, mutta englantilaisten tukemina miehitysjoukot ajettiin pois Napoleonin joutuessa vaikeuksiin Venäjällä ja 1814 Bourbonit nousivat uudelleen valtaistuimelle.

Ranskan miehityksen aikana siirtomaat Etelä-Amerikassa olivat itsenäistyneet ja taloudellinen tilanne heikko. Käytiin lukuisia sisällissotia eri kansallisuuksien ja monarkistien ja tasavaltalaisten välillä.

Vuonna 1898 Espanjalais-amerikkalaisessa sodassa Espanja menetti siirtomaansa Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Yhdysvalloille.

Vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta, joka kuitenkin ajautui jälleen 1936 sisällissotaan. Sota sai alkunsa armeijan johtamana sotilaskapinana tasavallan hallitusta vastaan. Saksa ja Italia antoivat tukea kansallisille joukoille ja Neuvostoliitto tasavaltalaisille. Sotaan osallistui myös kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia vapaaehtoisia sekä tasavaltalaisten että kansallisten puolella. Sisällissodan jälkeen vuonna 1939 vallan otti voittajapuolen kenraali Francisco Franco. Hän hallitsi kuolemaansa vuoteen 1975 asti diktaattorina. Espanjan talous kärsi merkittävästi Francon ajan eristyneisyydestä ja huonosta tuottavuudesta. 1960-luvun alun talousuudistusten ja ulkomaisen avun avulla turismi ja teollisuus saatiin lopulta nousuun.

Francon kuoltua Espanja palasi monarkiaksi ja kuninkaaksi tuli Francon valitsema seuraaja, Juan Carlos I. Hän aloitti uudistukset sallien poliittiset puolueet 1977. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset vapaat vaalit. Vuoden 1978 perustuslain myötä myös historialliset alueet Baskimaa, Katalonia ja Galicia saivat itsehallinnon.

Vielä 1981 Francon tukijat everstiluutnantti Antonio Tejeron johdolla yrittivät vallankaappausta vaatien autoritäärisen hallinnon palauttamista. Kaappauksen epäonnistumista pidetään kuninkaan vaikutusvallan ansiona, mikä käänsi kiivaimmatkin monarkian vastustajat kuninkaan tukijoiksi.

Espanja on kehittynyt 1970-luvulta alkaen moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi, jolle turismi on merkittävä elinkeino. Maa liittyi 1982 NATOon ja 1986 Euroopan unioniin. EU:hun liittyminen on tuonut maalle koheesiotukia, jotka ovat auttaneet nostamaan elintasoa lähemmäksi eurooppalaista keskiarvoa.

Politiikka

Espanja on perustuslaillinen monarkia. Parlamentti, Cortes Generales on kaksikamarinen. Alahuoneen tai edustajainhuoneen (Congreso de los Diputados) 350 jäsentä valitaan suhteellisella vaalilla D'Hondtin menetelmällä nelivuotiskausiksi. Ylähuoneen eli senaatin (Senado) 259 jäsenestä 208 valitaan suoralla kansanäänestyksellä ja loput 51 nimitetään virkaan alueellisten, lakia säätävien elinten toimesta. Myös he palvelevat nelivuotiskauden.

Toimeenpanovaltaa käyttää ministerineuvosto, jonka puheenjohtajan (pääministeri) parlamentti valitsee kuninkaan ehdotuksesta.

Espanja on jaettu itsehallintoalueisiin, joiden itsemääräämisvalta vaihtelee. Joillain on omat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmänsä, muilla taas ei. Jotkin, varsinkin nationalistipuolueiden hallitsemat alueet, pyrkivät liittovaltio- tai jopa valtioliittotasoiseen itsevaltaan. Keskushallitus on pyrkinyt rajoittamaan innokkaimpien itsehallintoalueiden valtaa.

Terrorismi on edelleen ongelma Espanjassa. ETA, baskiryhmittymä, on pyrkinyt ajamaan Baskimaan itsenäisyyttä väkivaltaisinkin keinoin.

Hallinnolliset alueet

Sp-map.png

Vuoden 1978 perustuslaki jakaa Espanjan seitsemääntoista itsehallintoalueeseen (comunidades autónomas). Itsehallintoalueet jakautuvat yhteen tai useampaan maakuntaan (provincias), joita on yhteensä viisikymmentä.

Maantiede

Satellite image of Spain in January 2003.jpg Espanja sijaitsee Iberian niemimaalla. Koillisessa maata rajoittaa Pyreneiden vuorijono ja etelässä Välimeren rannikon erottaa sisämaasta Sierra Nevadan vuoristo. Pääkaupunki Madrid sijaitsee keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita, korkeimmat huiput kohovat yli 3 000 metriin.

Kasvillisuus vaihtelee voimakkaasti, etelässä Välimeren rannikolla ja Kanariansaarilla on subtrooppinen ilmasto, mutta vuorijonojen takana sisämaassa on aavikoita, joilla voi kulua vuosia ilman sadetta. Atlantin rannikoilla ilmasto on kostea ja leuto. Keskusylängöllä, joka kattaa lähes puolet maasta on mannerilmasto, kuumat kesät ja kylmät talvet lumisateineen.

Tajo 1 010 km
Ebro 910 km
Duero 895 km
Guadiana 830 km

Teide 3 710 m
Mulhacén 3 481 m
Aneto 3 404 m
Pico de Almanzor 2 962 m

Mallorca 3 620 km²
Teneriffa 2 034 km²
Fuerteventura 1 660 km²
Gran Canaria 1 560 km²

Pisimmät joet

Korkeimmat vuoret

Suurimmat saaret

Talous

AZCA (Madrid) 01.jpg

Espanjan bruttokansantuote on 80 prosenttia neljän johtavan Euroopan maan keskiarvosta. Maa otti ensimmäisessä ryhmässä käyttöön eurovaluutan 1. tammikuuta 2002.

Työttömyys on ollut laskussa José María Aznarin ja José Luis Rodríguez Zapateron hallituskausilla, mutta on vielä Euroopan unionin suurin (10 prosenttia). Espanja on maailman toiseksi suosituin turistikohde Ranskan jälkeen. Vuosittain maassa vierailee 52 miljoonaa turistia.

Työvoima jakaantuu seuraavasti eri ammatteihin: palvelut 64 %, valmistus, kaivostoiminta ja rakentaminen 28 %, maatalous 8 % (1997 arvio).

Merkittävimpiä teollisuuden haaroja

Tekstiilit ja jalkineet, elintarvikkeet, metallit, kemikaalit, laivat, autot, koneet ja työkalut, turismi. Espanja on maailman viidenneksi ja Euroopan kolmanneksi suurin autojen valmistaja.

Espanjalaisia yrityksiä

El Corte Inglés Alicante.JPG

Astra (aseteollisuus), CASA (lentokoneet), El Corte Inglés (vähittäiskauppa), Cepsa (öljynjalostus), Iberia (lentoyhtiö), Renfe (rautatiet), SEAT (autot), Spanair (lentoyhtiö), Talgo (veturit ja junanvaunut), Telefónica (televiestintä).

Kulttuuri

Juhlapäivät

Päivämäärä	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	Uudenvuodenpäivä	Año Nuevo
6. tammikuuta	Loppiainen	Epifanía, Día de los Reyes Magos, Reyes	Kolmen itämaan tietäjän päivä. Kansan suussa päivää kutsutaan vain lyhyesti nimellä Reyes.
19. maaliskuuta		San José
1. toukokuuta	Vappu	Día del trabajador
25. heinäkuuta		Santiago Apóstol
15. elokuuta		Asunción	Neitsyt Marian taivaaseenastuminen
12. lokakuuta	Espanjan kansallispäivä	Día de la Hispanidad	Espanjan suojelupyhimyksen (Virgen del Pilar) ja espanjalaisuuden päivä
1. marraskuuta	Pyhäinpäivä	Día de todos los Santos
6. joulukuuta	Perustuslain päivä	Día de la Constitución	Vuoden 1978 perustuslain päivä
8. joulukuuta		Inmaculada Concepción	Neitseellisen sikiämisen kunniaksi vietetty juhla
25. joulukuuta	Joulupäivä	Día de Navidad

Huomaa, että kansallisten juhlapäivien lisäksi Espanjan itsehallintoalueilla ja jopa eri kylillä on suuri määrä erilaisia paikallisia juhlapyhiä, fiestas locales.

Kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä

Plaza de Cibeles - Palacio de Communicaciones Madrid 2002.jpg | Sagrada2.jpg | ValenciaHemisphere2corr.jpg | Sevilla 6064.JPG | 0849 pilar ebro 2004.png Espanjassa on useita kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä. Oheisesta listasta käyvät ilmi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluvat, Espanjassa sijaitsevat monumentit (suluissa vuosiluku, jolloin monumentti on lisätty luetteloon):

Córdoban vanha kaupunki, Córdoba (1984)
Alhambra, Generalife ja Albayzin, Granada (1984)
Burgosin katedraali, Burgos (1984)
Escorialin luostari ja sen ympäristö, Madrid (1984)
Güellin puisto, Güellin palatsi ja Casa Milà, Barcelona (1984)
Altamiran esihistoriallinen luola, Santillana del Mar (1985)
Segovian vanha kaupunki ja akvedukti, Segovia (1985)
Oviedon ja Asturian ruhtinaskunnan monumentit, Oviedo ja Asturia (1985 , 1998)
Santiago de Compostelan vanha kaupunki, Santiago de Compostela (1985)
Ávilan vanha kaupunki muureineen, Ávila (1985)
Aragonian mudéjar-rakennukset, Aragonia (1986, 2001)
Toledon vanha kaupunki, Toledo (1986)
Garajonayn kansallispuisto, La Gomera (1986)
Cáceresin vanha kaupunki, Cáceres (1986)
Sevillan katedraali, el Alcázar ja Archivo de Indias, Sevilla (1987)
Salamancan vanha kaupunki, Salamanca (1988)
Pobletin luostari, Poblet, Tarragona (1991)
Méridan arkeologiset löydöt, Mérida (1993)
Santa Marían kuninkaallinen luostari, Guadalupe (1993)
Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti, kulkee useiden alueiden halki (1993)
Doñanan kansallispuisto, Huelvan ja Sevillan rajalla (1994)
Cuencan vanha kaupunki ja sen muurit, Cuenca (1996)
La Lonja de los Mercaderes, vanha silkkikauppakeskus, Valencia (1996)
Mont Perdu, Pyreneet, Espanjan ja Ranskan rajalla (1997)
Las Médulas, muinaiset kultakaivokset, León (1997)
Palau de la Música Catalana, katalonialaisen musiikin palatsi, ja Sant Paun sairaala, Barcelona (1997)
San Millánin Yuson ja Suson luostarit, La Rioja (1997)
Kaikki Iberian niemimaan luolamaalaukset, useilla alueilla (1998)
Alcalá de Henaresin yliopisto ja historialliset osat, Alcalá de Henares (1998)
Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri, Ibiza (1999)
San Cristóbal de La Laguna, Santa Cruz de Tenerife (1999)
Muinaisen Tárracon arkeologiset jäänteet, Tarragona (2000)
Elxin / Elchen taatelipalmuviljelmät, Elx / Elche, Alicante (2000)
Lugon roomalaiset muurit, Lugo (2000)
Vall de Boín roomalaistyyliset kirkot, Vall de Boí, Katalonia (2000)
Atapuercan arkeologinen alue, Atapuerca (2000)
Aranjuezin kulttuurimaisema, Aranjuez (2001)
Renessanssiajan muistomerkit, Úbeda ja Baeza (2003)

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

Katso myös

Lähteet

Maailmanperintöluettelon Espanja-osuus käännetty UNESCO:n Internet-sivuilta: http://whc.unesco.org/en/list

Aiheesta muualla