article

Emäs eli alkali on hapon vastakohta ja kuten hapollakin myös emäksellä on useita määrittelytapoja.

  • Brønsted-Lowryn happo-emästeorian mukaan emäs on aine, joka vastaanottaa vetyionin H+ eli protonin ja happo taas pystyy luovuttamaan vetyionin. Vesiliuoksessa hapon luovuttama protoni sitoutuu vesimolekyylin muodostaen oksonium-ionin H3O+ ja emäs taas vastaanottaa vesimolekyyliltä protonin, jolloin liuokseen muodostuu hydroksidi-ioni OH-. Oksoniumioni tekee liuoksen happamaksi ja hydroksidi-ioni emäksiseksi.
    • Brønsted-Lowry teoriaa voidaan soveltaa muutenkin kuin vesiliuoksiin, jolloin syntyy ioneja ja näistä edelleen ioniyhdisteitä eli suoloja

  • Lewisin teoria määrittelee happo ja emäs -käsitteen Brønsted-Lowry teoriaa laajemmin. Lewisin happo on yhdiste, joka pystyy vastaanottamaan elektroniparin ja Lewisin emäs on aine, joka voi luovuttaa elektroniparin.
    • Lewisin teorian mukaan edellä mainitut hapot eivät sinänsä ole happoja vaan Lewis-haponkantajia, varsinainen Lewis-happo on niistä irtoava H+-ioni.

Vesi H2O voi Brønstedin teorian mukaan toimia sekä happona että emäksenä eli se on amfoteerinen aine eli amfolyytti.

Vahva emäs


Vahva emäs on emäs, joka on vesiliuoksessa lähes kokonaan konjugoituneena happona eli emäksen molekyylit on vastaanottaneet mahdollisimman paljon vetyioneja. Esimerkiksi kaikkien alkalimetallien hydroksidit ovat vahvoja emäksiä (NaOH, KOH, LiOH jne.). Vahvaa emästä vastaa heikko happo eli vahvan emäksen konjugoitunut happo on heikko.

Heikko emäs


Heikko emäs on emäs, joka ei vastaanota vesiliuoksessa juurikaan vetyioneja. Eli emäksen konsentraatio liuoksessa on suurempi kuin sitä vastaavan konjugoituneen hapon konsentraatio. Heikkoja emäksiä ovat muun muassa ammoniakki (NH3) ja lähes kaikki orgaaniset hapot eli karboksyylihapot. Heikkoa emästä vastaa vahva happo eli heikon emäksen konjugoitunut happo on vahva.

Esimerkkejä emäksistä


Katso myös


Kemia | Yhdisteet | Emäkset

Base (química) | Base (Chemie) | Base (chemistry) | Base (química) | Alus (keemia) | Base (chimie) | בסיס (כימיה) | Bazo | 염기 | Alkalium | Base | Base | Base | Base | Zasada | Base (química) | Baza (kemija) | Baser | Bazơ |

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Emäs".

Home Pageartsbusinesscomputersgameshealthhospitalshomekids & teensnewsphysiciansrecreationreferenceregionalscienceshoppingsocietysportsworld