Dareios I

Darius.jpg Dareios I (, muinaispersiaksi Darayavaush, , noin 549 eaa - 485 eaa) oli Persian kuningas 521 eaa - 485 eaa. Dareios kuului Akemenidien hallitsijasuvun sivuhaaraan. Hän kaappasi vallan Kyyron Suuren pojalta Smerdiiltä. Heti Dareioksen noustua valtaan puhkesi useita kapinoita, jotka hän kuitenkin sai kukistettua.

Dareios uudisti Kyyros Suuren perustaman valtakunnan hallintoa, muun muassa niin sanotun satraappi-järjestelmän avulla. Hän uudisti myös valtakunnan verotusta ja aloitti suuria rakennusprojekteja.

Dareios laajensi valtakuntaansa aina Armeniaan ja Pontokseen asti. Hän hyökkäsi myös Intiaan ja valtsi Indus-joen laakson. Hän teki myös sotaretken nykyisessä Ukrainassa asuvia skyyttejä vastaan vuonna 512 eaa. Dareioksen armeija ylitti Tonavan ja eteni ehkä jopa Tonavalle asti. Darios lähetti myös sukulaisensa Mardonioksen valtaamaan Traakian. Tunnetuin Dareios on luultavasti siitä että hän lähetti armeijan rankaisemaan Ateenaa ja Eretriaa siitä että nämä olivat auttaneet Joonian kreikkalaisia kapinassa Persiaa vastaan. Ateenalaiset löivät persialaiset joukot Marathonin taistelussa vuonna 490 eaa. Dareioksen poika Kserkses I yritti Dareioksen kuoleman jälkeen vallata Kreikan, mutta hänkin epäonnistui.

Perhe

Dareioksen isä oli korkea-arvoinen persialainen Hystaspes, joka taisteli Kyyros Suuren armeijassa. Kyyroksen poika Kambyses nimitti luultavasti Hystaspeen Parthian satraapiksi. Hystaspes toimi ainakin tässä tehtävässä vuonna 522 eaa. Dareioksessa oli kolme nuorempaa veljeä Artabanos, Artafernes ja Artanes. Hänellä oli myös ainakin kaksi siskoa. Herodotos kerotoo että kun Kambyses II valtasi Egyptin oli Darios hänen keihäänkantajanaan.

Hystaspeen isä Arsames oli vielä elossa kun Dareioksesta tuli kuningas. Arsameen isä oli Ariaramnes, jonka isä Teispes oli Akemenidien hallitsijasuvun perustajan Akhemeneen poika. Dareios väitti että hänen esivanhempansa olivat hallinneet kuninkaina, mutta tätä pidetään hänen propagandanaan. Ei ole myöskään varmoja todisteita siitä että Dareios olisi ollut sukua Kyyros Suuren kanssa.

Kuninkaaksi tultuaan Dareios meni naimisiin kahden Kyyros Suuren tyttären kanssa. Kambyses II:n lesken ja siskopuolen Atossan kanssa hän sai neljä poikaa: Kserkses (josta tuli isänsä seuraaja), Ariamenes, Akhaemenes ja Hystaspes. Artystonen kanssa Dareios sai kolme lasta: Arsames, Gobryas ja Artozostre. Hän avioitui myös Smerdiin tyttären Parmyksen kanssa ja he saivat yhdessä pojan jonka nimi oli Ariomardos.

Dareios meni myös naimisiin korkea-arvoisen persialaisen Otaneen tyttären Faidymian kanssa. Dareios oli ennen valtaistuimelle nousemistaan naimisissa erään toisen persialaisen aristokraatin, Gobryaan, tyttären kanssa.

Ensimmäiset vuodet

Vallankaappaus

Campaniforma column base Apadana Louvre.jpg, elamiksi ja akkadin kielellä: "Minä, Dareios, Suurkuningas, Kuninkaiden kuningas".]] Vuonna 522 eaa Kyyros Suuren poika Smerdis kapinoi veljeään Kambyses II:a vastaan. Smerdis oli tuolloin Baktrian maaherrana ja hänen veljensä, kuningas Kambyses II oli Egyptissä. Kambyses kuoli pian Smerdiin kapinan alkamisen jälkeen. Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo että Smerdis olisi ollut huijari, joka itse asiassa oli meedialaiseen magi-heimoon kuulunut henkilö joka muistutti Smerdistä. Dareios oli Herodotoksen mukaan Kambyses II:n mukana Egyptissä ja toimi hänen keihäänkantajanaan ja oli ilmeisesti eräs kuninkaan tärkeimmistä avustajista. Dareios nousi luultavasti armeijan johtoon Kambyseen kuoltua.http://www.livius.org/da-dd/darius/darius_i_3.html

Pian eräät korkea-arvoiset persialaiset saivat kuulla tästä ja alkoivat suunnittelemaan vallankaappausta. Aluksi salaliitossa olivat mukana Otanes, Gobryas, Intafrenes, Hydarnes, Megabyzos ja Aspathines. Pian myös Dareios liittyi salaliittoon. Yhdessä nämä seitsemän menivät kuninkaalliseen palatsiin jossa he tappoivat Smerdiin. Herodotoksen mukaa Otanes oli salaliiton alullepanija ja luultavasti Dareioksen lisäksi sen arvovaltaisin jäsen. Otanes oli Kyyros Suuren vaimon Kassandanen veli. Otaneen tytär Faidymia oli ollut naimisissa sekä Smerdiin että Kambyses II:n kanssa, ja nyt Otanes antoi hänet vaimoksi Dareiokselle. Dareios antoi puolestaan erään siskoistaan Otaneelle vaimoksi. Dareioksen kuusi liittolaista nimitettiin kaikki korkeisiin virkoihin. Gobryaasta tuli Dareioksen keihäänkantaja ja

Babylonian kapina

Heti kun Dareios oli kaapannut vallan syttyi Babyloniassa kapina. Eräs Nidintu-Bel julisti itsensä kuninkaaksi Babylonissa ja alkoi kutsua itseään Nebukhadnezzar III:ksi. Babylon oli menettänyt itsenäisyytensä vain 17 vuotta aikaisemmin kun Kyyros Suuri valtasi maan. Babyloniassa nähtiin Persian sisäinen valtataistelu sopivana tilaisuutena riistäytyä persialaisten vallasta. Myös Elam nousi pian kapinaan persialaisten valtaa vastaan. Eräs Assina julistautui Elamin kuninkaaksi.

Dareios päätti heti hyökätä Babylonia vastaan. Babylonialaiset olivat koonneet joukkonsa Tigriksen rannalle, mutta Darios vei armeijansa joen yli eläinten nahoista tehdyillä lautoilla ja kukisti babylonialaiset. Tämän jälkeen hän valtasi Babylonin piirityksen jälkeen. Nidintu-Bel teloitettiin sen jälkeen kun hän yritti paeta Babylonista. Pian myös Elam antautui ja kuninkaaksi julistettu Assina teloitettiin.

Persian kapina

Babylonin kukistumisen jälkeen syttyi toinen kapina. Tällä kertaa eräs Vahyazdata julisti itsensä kuninkaaksi Persiassa. Hän saattoi jopa olla läheisempää sukua Kyyros Suuren ja hänen poikiensa kanssa kun Dareios itse oli. Dareioksen isä, joka oli vielä Parthian satraappina, tuki poikaansa, ja näin tekivät myös Baktrian ja Arakhosian satraapit. Myös Meedia kapinoi ja eräs Fraortes julistautui kuninkaaksi. Dareios sai kuitenkin nämä kapinat kukistettua vuoden 521 eaa aikana.

Valtakunnan hallinto

Darius-Vase.jpg Saatuaan kapinoivat maakunnat kukistettua Dareios järjesti uudelleen niiden hallinnon. Jo Kyyros Suuren aikana perustettu satraappijärjestelmä koki uudistuksen kun kaikki maakunnat kytkettiin tieukemmin kuninkaan hallintaan. Dareioksen uudistusten jälkeen satraappien piti maksaa veroa ennalta määrätty summa. Dareios loi 20 satrappikuntaa, muun muassa: Persia, Elam, Babylonia ja Assyria, Meedia, Joonia, Lyydia, Kappadokia, Armenia, Foinikia ja Kypros, Egypti, Gandara, Maka (nykyinen Oman), Drangiana, Arkhosia, Baktria, Parthia, Aria, Sogdia ja Arabia. Herodotos luettelee ne heimot ja maat jotka maksoivat Dareiokselle veroa. Dareios antoi myös kaivertaa maakuntien nimet omaan hautakammioonsa.

Dareios antoi myös lyödä uusia kulta- ja hopearahoja. Aikaisemmin Persiassa oli käytetty pääasiassa Lyydialaisia kultarahoja. http://www.livius.org/da-dd/darius/darius_i_6.html Dareioksen aikana kehitettiin myös babylonialaisen ja elamilaisen nuolenpääkirjoituksen pohjalta kirjoitusjärjestelmä muinasipersian kielelle. Dareios käytti tätä kirjoitusta kaikissa monumenteissään. http://www.cais-soas.com/CAIS/Languages/aryan/aryan_language.htm

Rakennustyöt

Dareioksen aikana aloitettiin monia suuria rakennushankkeita. Dareios antoi rakennuttaa uuden pääkapungin Persepoliin. Persepoliin suurin rakennus oli Dareioksen suuri vastaanottosali Apadana, jonka pinta-ala oli 12 000 m².

Dareios antoi myös rakentaa uudelleen Elamin vanhan pääkaupungin Susan, ja siitä tulikin yksi Persian valtakunnan neljästä "pääkaupungista". Meedian vanhasta pääkaupungista Ekbatanasta tuli Persian kuninkaiden hallintokaupunki kesäisin. Kyyros Suuren perustama pääkaupinki Pasargadae säilytti asemansa Persian valtakunnan uskonnollisena pääkaupinkina. Dareios antoi myös juutalaisten jälleenrakentaa Jerusalemin temppeli, joka valmistui vuonna 515 eaa.

Dareios antoi myös kaivaa kanavan Niilin ja Punaisen meren välille. Kanava valmistui noin vuonna 498 eaa ja sen kautta saatiin laivayhteys Egyptin ja Persianlahden välille.

Kuva:Persepolis Apadana noerdliche Treppe Detail.jpg|Persialaisia sotilaita Apadanan kohokuvassa. Kuva:Archers frieze Darius palace Louvre AOD487.jpg|Persialaisia sotilaita esittävä kuva Dareioksen palatsista Susassa. Kuva:Sphinx Darius Louvre.jpg|Sfinksi Susan palatsissa. Kuva:Lion Darius Palace Louvre Sb3298.jpg|Susan palatsista Kuva:Lancer Darius palace Louvre Sb3320.jpg|Persialainen sotilas Kuva:Bull capital Apadana Louvre AOD1.jpg|Härkää kuvaava patsas Apadanasta

Sotaretket

Persian Empire, 490 BC.gif Dareios laajensi Persian valtakuntaa usean eri sotaretken aikana. Hän hyökkäsi Intiaan luultavasti vuonna 515 eaa, mutta tästä sotaretkestä ei ole tarkkoja tietoja. Herodotos kertoo Dareioksen määränneen kreikkalaisen Skylaksin tutkimaan Intian valtamerta purjehtimalla Indukselta länteen. Skylaks purjehti Indukselta Intian valtameren pohjoisrantaa pitkin Persianlahdelle, josta hän jatkoi Arabian ympäri Punaiselle merelle ja Suezille.

Sotaretki skyyttejä vastaan

Noin vuonna 513 eaa Dareios hyökkäsi nykyisessä Ukrainassa asuvien skyyttien kimppuun. Dareios kuljetti armeijansa Hellespontoksen yli ja jatkoi sieltä matkaansa Tonavalle. Hänen aikomuksenaan oli hyökätä Persiaa pohjoisesta uhanneiden skyyttien kimppuun. Suunnitelma perustui kuitenkin väärään maantieteelliseen käsitykseen. Tuolloin uskottiin että Tonava ja Aral-järveen virtaava Jaksartes-joki olivat yksi ja sama joki. Dareios luuli siis hyökkääväns Persian pohjoispuolella asuneiden skyyttien selustaan.

Skyytit eivät kuitenkaan halunneet alkaa taisteluun Dareioksen armeijan kanssa, vaan perääntyivät sen edellä. Herodotoksen mukaan Dareios jatkoi matkaansa aina Volgalle asti, mutta joutui pian palaamaan Tonavalle. Ennen kun Dareios palasi Persiaan jätti hän Megabazoksen Eurooppaan hallitsemaan vallattuja alueita Traakiassa.

Joonian kapina

Vuonna 499 eaa Joonian kreikkalaiset nousivat kapinaan persialaisia vastaan. Miletoksen tyrannin Aristagoraan johdolla kapina levisi pian koko Jooniaan. Ateena ja Eretria lähettivät kummatkin apua joonialaisille. Yhdessä ateenalaisten ja eretrialaisten kanssa joonialaiset hyökkäsivät paikallisen satraappi Artaferneen pääkaupunkia Sardista vastaan. Kreikkalaiset saivat Artaferneen yllätettyä ja polttivat kaupungin maan tasalle. Sardiin tuhon jälkeen kapina levisi Kyprokselle ja Hellespontokselle. Vuoteen 494 eaa mennessä kapina oli kuitenkin saatu kukistettua.

Dareios lähetti 492 eaa Mardonioksen Kreikkan kostoretkelle Ateenaa ja Eretriaa vastaan. Mordonioksen laivasto kärsi kuitenkin haaksirikon Athoksen kohdalla. Herodotoksen mukaan Mardonios menetti 300 laivaa ja 20 000 miestä. Dareios määräsi tämän jälkeen Datiin ja Artafreneen hyökkäämään Ateenaa ja Eretriaa vastaan. Persialaiset piirittivät ja valtasivat Eretrian, mutta ateenalaiset kukistivat heidät Marathonin taistelussa vuonna 490 eaa.

Kuolema

Dareios kuoli luultavasti noin vuonna 485 eaa. Hän jätti jälkeensä kaksitoista poikaa ja ainakin kuusi tytärtä. Dareios oli valinnut poikansa Kserkseen seuraajakseen jo ennen kuolemaansa. Kserkses oli äitinsä Atossan kautta sukua Kyyros Suurelle. Dareioksen ruumis palsamoitiin ja hänet haudattiin kallioon hakattuun hautakammioon, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä Persepoliista. Hautakammion sisäänkäynnin ympärille Dareios oli antanut kirjoittaa siitä miten hän oli saanut aikaan hallituskautensa aikana.

Antiikin lähteet

Dareios I:n hallituskaudesta on ajankohtaan nähden runsaasti tietoa. Hän antoi itse kaivertaa kallioon luettelon omista teoistaan. Tämä Behistunissa sijaitseva kaiverrus löytyy 100 metriä maanpinnan yläpuolella, paikalla jonne ihmisten on miltein mahdoton päästä. Kaiverruksessa kuvataan Dareios ja hänen kukistamiensa kansojen johtajat. Kaiverruksessa Dareios kertoo kuinka hän tappoi väärän kuninkaan Gaumatan (Smerdis) ja kuinka hän kukisti vihollisensa.

Toinen tärkeä lähde on kreikkalainen historioitsija Herodotos, jonka teos käsittelee Persian historiaa. Myös kreikkalainen Ktesias kirjoitti Persian historiaa käsittelevän teoksen, mutta tämä ei ole säilynyt kokonaisuudessaan nykypäivään asti.

Kirjallisuutta

Lähteitä

Persian kuninkaat | Egyptin faaraot | Akemenidit

Gourt Home::Gourt :: Dareios I