Belgian lippu

Belgian lippu koostuu kolmesta pystysuorasta raidasta, jotka ovat vasemmalta oikealle musta, keltainen ja punainen. Lipun suunnittelussa on otettu mallia Ranskan lipusta, mutta värit ovat Hollannin Brabantista. Kun belgien kapina Alankomaiden hallintoa alkoi, niin kansallinen kaarti omasi Brabantin maakunnan värit käyttöönsä.

Lippu otettiin käyttöön 23. tammikuuta 1831, pian sen jälkeen kun Belgia sai itsenäisyytensä Alankomailta vuonna 1830. Alkuperäisessä lipussa oli vaakasuorat raidat, mutta se muistutti liikaa Alankomaiden lippua, joten raidat vaihdettiin pystysuoriksi. Lipun mittasuhteet ovat 13:15, joten se on lähes neliön muotoinen.

Kansallinen lippu esitti merkittävää osaa kapinoiden aikana, mutta aiemmin oli käytetty horisontaalista lipun jakoa palkkeihin. Varsinkin kun Itävallan Alankomaiden vastainen kapina oli kynnissä ennen Ranskan suurta vallankumousta. Lipun palkit vaihdettiin pystyasentoisiksi, koska haluttiin välttää kaikkinainen samaistuminen Alankomaiden lippuun.

Belgian perustuslain 193 artikla määrittelee maan kansallislipun väreiksi punaisen, keltaisen ja mustan.

Belgian lähes neliönmuotoisen valtiolipun lisäksi maassa on liittovaltion tasolla käytössä myös muitakin lippuja. Siviili- ja kauppa-aluksiin asennetaan samoin värein varistettu lippu kuin kansallislippu, mutta se suhteen ovat 2:3, jolloin lippu muodostuu selvästi suorakaiteen muotoiseksi.

Sotalaivaston lipussa on Andreaksen risti, jossa on kansallislipun värit. Lisäksi keskellä alhaalla on ankkuri ja ylhäällä kaksi kanuunaa kannattelemassa umpikruunua. Lipun suhteet ovat samat 2:3 kuin kauppalipunkin.

Hallituksen lipussa ovat samat mittasuhteen 2:3 kuin kauppalipussa, nutta siinä on keltaisella pohjalla, keskella sijoitettuna, musta pystyyn noussut leijona, jonka varusteet ovat punaiset. Leijonan yläpuolella on kuninkaan umpikruunu, jonka ääriviivat ovat mustat.

Valtioiden liput

Gourt Home::Gourt :: Belgian lippu