Belgia

Related Topics:
België :: Belgian_Hare :: Belgian_Draft_Horse :: Belgian :: Belgian_Malinois :: Belgian_Tervuren :: Belgian_Shepherd_Dog :: Belgian_Blue

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen kuningaskunta Ranskan ja Saksan välissä. Muut naapurimaat ovat Alankomaat ja Luxemburg. Pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta.

Historia

Belgian alueen asukkaat mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 56 eaa Julius Caesarin kirjassa Gallian sodasta, jossa belgae-heimot mainitaan rohkeimmiksi kaikista galleista. Rooman valtakunnan romahduksen jälkeen germaaniset heimot valtasivat Gallian 500-luvulla. Frankit perustivat lopulta merovingien valtakunnan, joka hallitsi 500-luvulta 800-luvulle asti. Dynastian ensimmäinen kuningas, Klodvig (481–511), kääntyi 496 kristinuskoon. Merovingien dynastian jälkeen valtaan nousivat karolingit, kuninkaanaan Pipin Pieni. Kaarle Martelin (685–741) jälkeen frankkien kuninkaaksi nousi Kaarle Suuri (742–814).

Kaarle Suuren valtakunnan hajottua Burgundin valtakunta yhdisti nykyisen Luxemburgin, Alankomaiden ja Belgian alueen.

1400-luvun lopussa alue päätyi perimysten kautta Habsburgien Espanjan Kaarle I:lle. Kaarlen perillinen Filip II päätti kukistaa alankomaiden protestantit, mikä johti itsenäisyyssotaan. Utrechtin liitossa muodostettu Seitsemän yhdistyneen alankomaan tasavalta kapinoi Espanjan valtaa vastaan.

Flanderin ja Brabantin maakunnat jäivät Espanjan joukkojen valloittamiksi ja jäivät pois Alankomaiden itsenäistyttyä kahdeksankymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648. Belgia jäi Espanjan hallintaan vuosiksi (1519–1713) ja joutui Itävallalle (1713–1794).

Ranskan vallankumouksen jälkeen Napoleon valloitti Alankomaat ja liitti sen Ranskaan 1795. Napoleonin häviön jälkeen 1815 Alankomaista, Belgiasta ja Luxemburgista muodostettiin yhtenäinen kuningaskunta.

Elokuussa 1830 belgialaiset kapinoivat Ranskan sotajoukkojen avustuksella. Kapinassa katolilaiset ja liberaalit vastustivat autoritaarista protestanttia kuningasta. Aluksi Belgian oli tarkoitus liittyä Ranskaan, mutta Yhdistyneen kuningaskunnan painostuksesta maahan kutsuttiin kuningas saksalaisesta Sachsen-Coburg-Gothan suvusta. Kuningas Leopold I astui valtaistuimelle 21. heinäkuuta 1831. Sota Alankomaita vastaan jatkui vielä vuoteen 1839, jolloin maiden välille solmittiin rauhansopimus.

Uudella monarkialla oli moderni, liberaali perustuslaki, vaikkakin äänioikeus oli rajattu noin 1%:lle väestöstä ja ranska oli ainoa virallinen kieli, vähemmistöasemastaan huolimatta.

Kongo tunnustettiin kuningas Leopold II:n henkilökohtaiseksi omaisuudeksi vuonna 1885 Berliinin kongressissa, ja hän joutui lahjoittamaan sen Belgialle siirtomaaksi vuonna 1908. Tätä ennen oli brittiläisessä lehdistössä paljastettu Kongon raakuudet, joissa viidennes väestöstä eli kymmenen miljoonaa kongolaista oli kuollut.

Belgian paikka Ranskan ja Saksan välissä on historian saatossa osoittautunut vaaralliseksi. Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa Saksa hyökkäsi maan läpi Ranskaan. Lisäksi Belgiasta on hyvin lyhyt matka Ison-Britannian rannikolle. Tämän johdosta Yhdistynyt kuningaskunta on aina pyrkinyt varmistamaan, etteivät manner-Euroopan suurvallat saa Belgiaa haltuunsa.

Belgia oli mukana perustamassa Euroopan unionia ja NATOa.

Hallinto ja politiikka

Belgia on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen demokratia, joka on toisen maailmansodan jälkeen muovautunut yhtenäisestä valtiosta liittovaltioksi. Liittovaltion parlamentti on kaksikamarinen koostuen senaatista ja edustajanhuoneesta. Belgialaisten kuningas nimittää liittovaltion hallituksen, jonka tulee nauttia edustajanhuoneen luottamusta. Hallituksessa on perustuslain määräyksen mukaisesti yhtä monta ranskankielistä ja hollanninkielistä ministeriä.

Liittovaltiossa on kolme alueellista osaa: Brysselin pääkaupunkialue, Flanderi ja Vallonia, joilla kullakin on omat hallituksensa ja parlamenttinsa. Belgian hallintorakenne on hyvin monimutkainen sillä maantieteelisen jaon lisäksi hallinto on myös kielellisesti jaettu hollannin-, ranskan- ja saksankielisiin yhteisöihin, joista ranskan- ja saksankielisillä yhteisöillä on myös aluehallituksista erilliset hallitukset. Siten Belgiassa on yhteensä kuusi eri hallitusta. Kielikysymys hallitsee monella tavoin poliittista rakennetta, ja esimerkiksi puolueet ovat jakautuneet ranskankielisiin ja hollanninkielisiin puolueisiin.

Belgian valtapuolueet ovat oikeistolaisia liberaaleja, keskustalaisia kristillisdemokraattisia ja sosialistisia. Flanderissa on viime vuosina saanut kasvavaa kannatusta oikeistopopulistinen ja separatistinen Vlaams Belang. Vuodesta 1999 Belgiaa on johtanut libreralistisen pääministeri Guy Verhofstadtin ns. sateenkaarihallitukset, jotka koostuvat liberaaleista, sosialisteista ja vihreistä.

Äänestäminen on Belgiassa pakollista ja äänestämättä jättämisestä sakotetaan, minkä johdosta äänestysprosentti on Belgiassa aina hyvin korkea.

Belgian aluejako

Belgium-CIA WFB Map.png

Belgia on jaettu kolmeen alueeseen: Brysseliin, Flanderiin ja Valloniaan. Flanderi ja Vallonia jaetaan vielä kumpikin viiteen maakuntaan.

Flanderi (enimmäkseen hollanninkielinen ). 6 miljoonaa asukasta.
- Antwerpen
- Limburg
- Itä-Flanderi (Oost-Vlaanderen)
- Länsi-Flanderi (West-Vlaanderen)
- Flaamien Brabant (Vlaams-Brabant)

Vallonia (ranskankielinen; , ). 3,3 miljoonaa asukasta.
- Vallonian Brabant (Brabant Wallon)
- Namur
- Liège
- Hainaut
- Luxembourg

Brysselin pääkaupunkialue (kaksikielinen, , tai ). 960 000 asukasta

Maakunnat ja Brysselin pääkaupunkialue jaetaan edelleen kuntiin.

Maantiede

Antoing.JPG01.jpg

Belgiassa on kolme selkeästi erillistä aluetta: Rannikon tasanko koostuu hiekkadyyneistä ja mereltä vallatuista alueista. Keskustasanko on tasaista, hedelmällistä maata, jota halkovat monet kastelukanavat. Ardennien vuoristo maan kaakkoisosassa on metsäistä ja vuoristoista seutua.

Talous

Belgialla on erityisen avoin talous. Se on kehittänyt erinomaisen liikenneverkoston, joka käsittää satamia, kanaaleja, raideliikennettä ja moottoriteitä integroimaan sen teollisuutta naapureitensa kanssa. Antwerpen on toiseksi suurin satama Euroopassa. Belgian tärkeimmät talouskumppanit ovat Saksa, Alankomaat, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Yhdysvallat ja Espanja. Belgia tukee voimakkaasti Euroopan unionin instituutioiden voiman lisäämistä jäsenvaltioiden talouksien integroimiseksi.

Väestö

Floreffe_JPG01.jpg

Uskonto

Valtauskonto on katolinen kristinusko, jonka seuraajia arvoidaan olevan 75–80% väestöstä.

Kielet

Gemeenschappenkaart.png Belgiassa on kolme virallista kieltä, hollanti, ranska ja saksa. Näistä hollanti ja ranska ovat selvästi tärkeimmät. Kielijakaumaa ei ole virallisesti laskettu vuoden 1960 jälkeen, mutta hollanninkielisiä on n. 55–60%, ranskankielisiä 40–44% ja saksankielisiä n. 0,5% asukkaista.

Osa hollanninkielisistä belgialaisista puhuu flaamin murretta. Belgiassa puhuttu ranska poikkeaa vain hieman Ranskassa puhutusta ranskasta lähinnä muutamien paikallisten sanojen ja sanontojen osalta sekä puhujasta riippuen myös ääntämykseltään. Vallonian alueella ranskan kieli on 1900-luvun aikana syrjäyttänyt vallonin kielen, jota joskus pidetään myös ranskan murteena. Saksan kieli on käytössä ainoastaan Vallonian itäosassa, jossa asukkaita on hieman yli 70 000.

Kulttuuri

Sarjakuvat ovat Belgiassa suosittuja, ja maa on monen sarjakuvantekijän kotimaa, kuten: Hergé (Tintti), Morris (Lucky Luke) ja Peyo (Smurffit).

Ruokakulttuuri

Belgian chocolates.jpg | Vohvelit ja ranskanperunat ovat alkujaan lähtöisin Belgiasta. Belgia on myös tunnettu suklaakonvehdeistaan ja vahvoista olueistaan.

Urheilu

Jalkapallo ja pyöräily ovat suosittuja urheilulajeja. Punaisiksi paholaisiksi (Les Diables Rouges, Rode Duivels) kutsuttua Belgian jalkapallomaajoukkuetta voi pitää yhdistävänä tekijänä muuten hajanaisessa maassa. Kansallissankarin asemaan on noussut viisinkertainen Ranskan ympäriajon voittaja, pyöräilijä Eddy Merckx. Tom Boonen on menestyksekäs nyky-pyöräilijä, mutta jää jälkeen saavutuksillaan. Maailman huipulla on peräti kaksi belgialaista naistennispelaajaa, Kim Clijsters and Justine Henin-Hardenne.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

Aiheesta muualla