article Related Topics:
Australian :: Australian_Ponies :: Australian_Mist :: Australian_Stock_Horse :: Australian_Aboriginals :: Australian_Kelpie :: Australian_Terrier :: Australian_Shepherd :: Australian_Aboriginal :: Australian_Cattle_Dog
 

Australia () on valtio ja manner eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, joka tarkoittaa eteläistä. Australian läheisiä maita ovat Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea pohjoisessa, Salomonsaaret, Vanuatu ja Uusi-Kaledonia koillisessa ja Uusi-Seelanti kaakossa.

Nykyinen väestö on noin 20,4 miljoonaa ja keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin Sydney, Melbourne, Brisbane, Perth ja Adelaide.

Historia


Australian manner syntyi noin 135 miljoonaa vuotta sitten, kun eteläisellä pallonpuoliskolla alkujaan yhtenäinen Gondwanamanner pirstoutui useaan eri osaan. Vuosimiljoonien ajan eristyneissä oloissa ollut eläimistö on tyystin erilainen kuin muualla maailmassa, mm. pussieläimet ovat nykyään Australian tuntomerkkejä. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Australiaan Kaakkois-Aasiasta noin 50 000–35 000 vuotta sitten.

Ensimmäinen eurooppalainen astui Australian mantereelle vuonna 1606, kun hollantilainen Willem Janszoon kartoitti rannikoita ja risti maan Uudeksi Hollanniksi. Manner jäi tämän jälkeen rauhaan noin sadaksi vuodeksi, koska se oli kaukana kaikesta ja kuvattiin kuivaksi ja kurjaksi autiomaaksi; terra nulliukseksi. Eurooppalaiset löysivät saaren 1600-luvulla. Yhdistynyt kuningaskunta valloitti osan maanosasta vuonna 1770, perustaen ensimmäisen vankilasiirtokunnan vuonna 1788.

Australian kansallispäivä on 26. tammikuuta (Australia Day). Sinä päivänä 1788 saapui kapteeni Arthur Phillip ensimmäisen laivaston kanssa mukanaan ensimmäiset siirtolaiset, jotka olivat pääosin rangaistusvankeja. Aikaisemmin rangaistusvankeja oli kuljetettu Amerikkaan, mutta Yhdysvaltojen itsenäistyminen esti kuljetukset.

Vähitellen myös tavalliset siirtolaiset alkoivat kiinnostua Australiasta, sillä maa tarjosi hyvät mahdollisuudet karjatalouden ylläpitoon. 1800-luvulla maassa oli jo puoli miljoonaa uudisasukasta, mikä sai aikaan väkivaltaisia yhteenottoja alkuperäisasukkaiden kanssa. Aboriginaalien määrä alkoi vähetä eurooppalaisten tuomien tautien takia, mutta myös muuttuneen maan aiheuttama ravinnon puute ja elämänhalun menetys sekä haluttomuus saada lapsia pienensi heidän määräänsä. Uudisasukkaiden tuomat lampaat muokkasivat suuresti ympäristöä ja vaikeuttivat ravinnonhankintaa. 1900-luvun alussa aboriginaalien lukumäärä oli laskenut sataantuhanteen.

Australia itsenäistyi 1. tammikuuta 1901, joskin viimeiset siteet emomaahan katkaistiin vasta 3. maaliskuuta 1986. Australian monarkki ja valtionpäämies on kuitenkin edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan Elizabeth II, 'Australian kuningatar'.

Maassa oli pitkään vallalla ”valkoinen Australia” –politiikka, joka suosi brittiläisiä siirtolaisia ja vaikeutti muiden maiden ihmisten, etenkin aasialaisväestön siirtolaisuutta. Alhaisen syntyvyyden takia myös muita eurooppalaisia alettiin ottaa vastaan 1940-luvulla, ja aasialaisten siirtolaisuus vapautui 1960-luvulla.

Politiikka


Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpää on Yhdistyneen kuningaskunnan Kuningatar Elisabet II, jonka valtaa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa kuitenkin pääministeri hyvin laajoin toimeenpanovalloin.

Australiassa on kaksikamarinen liittoparlamentti. Senaattiin eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. Edustajainhuoneeseen eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue jolla on enemmistö alahuoneessa muodostaa hallituksen.

Australian politiikka hallitsee kolme puoluetta:

  • Australian kansallispuolue (konservatiivinen)
  • Liberaalipuolue
  • Australian työväenpuolue (sosiaalidemokraattinen)

John Howardin johtama Liberaalipuolue on pitänyt hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa vuodesta 1996. Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue:

Osavaltiot ja territoriot


Austmap.png

Australia on jaettu kuuteen osavaltioon ja useisiin territorioihin. Osavaltiot ovat Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia. Tärkeimmät territoriot ovat Pohjoisterritorio (NT) ja Australian Capital Territory (ACT). ACT hallinnoi myös erillistä aluetta Uudessa Etelä-Walesissa, joka tunnetaan nimellä Jervis Bay Territory, jossa on laivastotukikohta ja pääkaupungin satama.

Australialla on myös useita asuttuja saaria, joilla on territorio-asema: Norfolkinsaari, Joulusaari ja Kookossaaret. Tämän lisäksi on joukko asumattomia saaria: Korallimeren saarten territorio, Heard ja McDonaldinsaaret ja Australian Antarctic Territory.


Maantiede


Australia satellite plane.jpg | Koala climbing tree.jpg ja Eucalyptus ovat ikonimaisia Australian luonnolle.]]

Australian eläinkunta on kehittynyt pitkään muusta maailmasta erillään. Sille on piirteenomaista runsas pussieläinten lajisto, josta parhaiten tunnetaan kenguru, koala ja vompatti.

Suurimmat kaupungit ovat Sydney (4 milj. as.), Melbourne (3,4 milj.), Brisbane (1,4 milj.), Perth (1,2 milj.) ja Adelaide (1,1 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 315 000 asukasta.


Talous


Melbourne yarra afternoon.jpgn väestö on 3,7 miljoonaa, toiseksi suurin Australiassa.]]

Australialla on rikas, länsimainen sekatalous, jonka bruttokansantuote henkeä kohti on hieman korkeampi kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Ranskassa ja Suomessa. Maa on sijalla kolme Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2005 Human Development Indexissa ja kuudentena The Economist-lehden maailmanlaajuisessa elämänlaatuindeksissä vuonna 2005.

Merkittävimmät luonnonvarat


Merkittävimmät vientituotteet


Aiheesta muualla


Australia

Australië | أستراليا | Australia | Австралия | Australija | Australia | অস্ট্রেলিয়া | Austràlia | Australia | Austrálie | Awstralia | Australien | Australien | Australia | Austraalia | Αυστραλία | Australia | Aŭstralio | استرالیا | Australie | An Astráil | Australia | Australija | 오스트레일리아 | ऑस्ट्रेलिया | Australia | Australia | Australia | Ástralía | Australia | אוסטרליה | Ostrali | Australia | Austrālija (valsts) | Australija | Australien | Australië | Ausztrália | Ahitereiria | Australia | Otereiriya | Australië (land) | Australien | オーストラリア | 호주 | Australia | Australia | Australia | Austrália | Australia | Австралия | Australia | Australia | Austrália (štát) | Avstralija | Аустралија | Australien | ஆஸ்திரேலியா | Australia | ประเทศออสเตรเลีย | Úc | Ostrelia | Avustralya | Австралія (країна) | אױסטראַליע | 澳大利亚

 

This article is licensed under the GNU Free Documentation License. It uses material from the "Australia".

Home Pageartsbusinesscomputersgameshealthhospitalshomekids & teensnewsphysiciansrecreationreferenceregionalscienceshoppingsocietysportsworld