Aunus

Aunus (myös Aunuksenkaupunki ja Aunuksenlinna, karjalan kielellä Anus, ) on kaupunki Karjalan tasavallassa. Aunus on yksi Pohjois-Venäjän vanhimmista kaupungeista, se sai kaupunkioikeudet puisen linnan rakennuksen jälkeen 1649. Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat jo vuodelta 1137. Itse kaupunki Aunuksenlinna sijaitsee Olongajoen ja Mägräjoen yhtymäkohdssa lähellä Laatokan rantaa. Aunuksella on Venäjällä "historiallinen kaupunki" -status. Kaupungissa on nykyisin 11 400 asukasta, joista noin 60 % on karjalaisia ja lisäksi kymmenkunta prosenttia suomenkielisiä.

Aunus on maatalousvaltaisen seudun keskus. Sen sivukylässä Alavoisissa (venäjäksi Ильинский, Iljinski) harjoitetaan sahateollisuutta. Itse kaupungissa on muun muassa historiallinen museo, taidemuseo, hotelli ja urheilukoulu. Kaupungin ympäristöön on viime aikoina ilmaantunut runsasti pietarilaisten uusrikkaiden kesämökkejä. Aunuksella on ystävyystoimintaa Mikkelin seudulle sekä Keski-Kainuuseen, erityisesti Ristijärvelle ja Hyrynsalmelle.

Aunus on myös samannimisen piirin keskus, piirissä asuu 29 300 asukasta ja sen pinta-ala on 3 988 km². 90 % pinta-alasta on metsää ja suota. Piiriin kuuluvat myös ammoiset Riipushkalan, Nekkulan, Kotkatjärven, Nurmoilan ja Viteleen alueet. Piiri rajoittuu lännessä vanhaan Salmin pitäjään Suomen puolella ja idässä vepsäläisalueisiin luettavaan Lotinapeltoon.

Asukasluvun kehitys

Vuosi	Asukasluku
2004	10 000
2005	9 816

Aunuksen piirin kyliä

Aunus, Alavoinen (Aleksala), Bolshakovo, Gerpelya, Eroyla, Tuulos (Tuloksa), Vitele (Vidlitsa), Nurmoila (Nurmoyla), Kotsila (Ilinskiy), Kotkatjärvi (Kotkozero), Keskotjärvi (Keskozero), Kinalahti, Kuksumäki (Kukshegory), Ryskala, Pultsoila (Putilitsa), Tuuksa, Kuujärvi (Mihailovskaja), Tuosla (Tashkenitsy), Tihverä (Tigvera), Tenhunselkä (Tenguselga) Kuittinen (Kuytezha), Mäkriä eli Nekkula (Megrega), Mäkriänjärvi (Megrozero), Pizi (Obža), Riipuskala (Rypuškalitsy), Haapanan majakka, Niiniselkä, Saarimäki (Sarmagi), Vahjärvi (Vagvozero), Ulvana (Ulvani), Yllöinen (Verhovje), Kovera, Sedoksa, Novinka, Rajakontu

Historiaa

Stamp Russia occ Aunus 1919 20p.jpg Kerrotaan, että tsaari Pietari Suuri matkustaessaan Karjalassa reellä heräsi kolmesti peräjälkeen ja kysyi retkueen sijaintia. Hänelle vastattiin: "Aunuksessa". Tsaari lopulta totesi: "Aunus on varmasti Venäjän suurin kaupunki."

Vuonna 1919 suomalainen vapaaehtoisjoukko tunkeutui suur-Suomi-aatteen siivittämänä Itä-Karjalaan. Tämä vapaaehtoinen sotilasjoukko tunnetaan nimellä Aunuksen retkikunta.

Seuraavan kerran suomalaiset valtasivat Aunuksen 5. syyskuuta 1941 ja pysyivät siellä kesään 1944 saakka, jolloin suomalaiset joukot joutuivat palaamaan Karjalan Kannaksen taisteluihin. Itä-Karjala oli sotilashallinnon alaisuudessa ja hallinnon aikana kouluissa aloitettiin uudelleen suomen ja karjalan kielen opetus. Suomalaisten päämaja oli Nurmoilan kylässä hieman kaupungista pohjoiseen.

Hanhien pyynti

Nykyisin Aunuksen alueella hanhien joukkometsästys on suosittu jokakeväinen harrastus. Hanhia ammutaan pelloilla metsästys-, ja sotilasaseilla, eikä toimintaan kysellä lupaa. Pelloille ei saa mennä ilman maanomistajien lupaa, mutta joitakin peltoja voi vuokrata tähän tarkoitukseen. Mukana kuolee paljon muidenkin lintulajien edustajia, ja useat linnut vammautuvat huolimattomasti tähdätyistä luodeista ja hauleista. Hanhia tapetaan myös laittomasti ansoilla.

Katso myös

Linkkejä

Aunuksen historiaa ja nykypäivää

Aunuksen piiri | Karjalan tasavallan kaupungit