Argentiina

Argentiinan tasavalta eli Argentiina ( ) on suuri valtio Etelä-Amerikassa. Argentiinan naapurimaita ovat Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay.

Historia

Ensimmäiset alueelle saapuneet eurooppalaiset olivat konkistadori Juan Díaz de Solís ja hänen johtamansa espanjalaiset, jotka löysivät Rio de la Platan vuonna 1516. Buenos Airesin siirtokunta perustettiin 1580 osana Perun varakuningaskuntaa. Rio de la Platan varakuningaskunta perustettiin 1776. Ranskan vallankumouksen ja Yhdysvaltain itsenäisyyssodan aatteiden siivittämänä Buenos Airesissa annettiin itsenäisyysjulistus 1810. Varakuningaskunnan muut osat olivat kuitenkin yhtä innokkaita itsenäistymään Rio de la Platasta kuin Espanjasta.

Kenraaleiden José de San Martín ja Simón Bolívar johtamissa itsenäisyyssodissa espanjalaiset lyötiin ja Argentiina itsenäistyi 9. heinäkuuta 1816. Tämän jälkeen vallasta kamppailivat keskusvaltaa kannattavat unitarios ja liittovaltiota kannattavat mazorqueros. Bolivia erosi liitosta 1825 ja Uruguay 1828. Tämän ajan merkittävä hahmo oli kenraali Juan Manuel de Rosas, joka hallitsi tyrannina 1829—1852. Uruguayn ja Brasilian tukemana kenraali Justo Urquiza suoritti vallankumouksen ja Argentina sai perustuslain 1853.

Vuosina 1865—1870 Argentiina, Brasilia ja Uruguay sotivat verisen sodan Paraguayta vastaan. Vuoden 1929 suuren laman ja maailmanlaajuisten talousvaikeuksien aikana Argentiinan armeija syrjäytti presidentti Hipólito Yrigoyenin vallasta. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana maata hallitsi oikeistolainen presidentti Juan Domingo Perón, jonka vaimo Eva Perón eli Evita on miltei pyhimys Argentiinassa. Evita Perón perusti useita köyhien avustusohjelmia ja työskenteli ahkerasti myös naisten aseman parantamiseksi. Argentiinan naiset saivat äänioikeuden vuonna 1947. Useat natsit pakenivat sodan päätyttyä Perónin Argentiinaan. Peronilaisen kauden jälkeen vallan kaappasi sotilasjuntta vuonna 1976.

Argentiina yritti valloittaa Britannian hallussa olevat Falklandsaaret 2. huhtikuuta 1982. Britit lähettivät koko laivastonsa paikalle ja Argentiina antautui ankarien taisteluiden päätteeksi 14. kesäkuuta 1982. Sotilasjuntta kaatui ja Argentiina palasi demokratiaan 1983.

Vuoden 2001 lopussa Argentiina ajautui pahoihin talousvaikeuksiin ja maa julistautui maksukyvyttömäksi. Talousromahdus heikensi keskiluokan asemaa, palkka laski lähes puoleen, pankkisäästöt haihtuivat olemattomiin.

27. huhtikuuta 2003 järjestettiin presidentinvaalit, joissa vasemmistolainen peronisti Néstor Kirchner valittiin valtaan kahden vuoden väliaikaishallinnon jälkeen.

Väestöjakauma

Virallinen kieli on espanjan kieli. Muita merkittäviä kieliä ovat arabia (n. miljoona puhujaa), italia (n. 1,5 miljoonaa), ketšua (n. 800 000) ja saksa (n. 400 000). 88 % argentiinalaisista asuu kaupungeissa.

Uskonnot: Katolisuus 92 %, protestantismi 2 %, juutalaisuus 2 %, muut 4 %

Kulttuuri

Argentiinalaiset ovat jalkapallokansaa. Argentiinalaisia poikia yhdistää yksi asia, jalkapallo on oltava jokaisella. Hyvä esimerkki on maailmanmestaruuden voittaminen, mikä saa koko maan hurmokseen.

Tango on kotoisin Argentiinasta.

Argentiinan maailmalla tunnetuin kirjailija lienee Jorge Luis Borges ja Argentiinan maailmalla tunnetuin jalkapalloilija lienee Diego Maradona.

Osat

Argentina provinces.png Argentiinassa on 23 provinssia (provincias; provincia) ja yksi liittopiiri (distrito federal), pääkaupunki.

Ciudad Autónoma de Buenos Aires
Buenos Aires
Catamarca
Chaco
Chubut
Córdoba
Corrientes
Entre Ríos
Formosa
Jujuy
La Pampa
La Rioja
Mendoza
Misiones
Neuquén
Río Negro
Salta
San Juan
San Luis
Santa Cruz
Santa Fe
Santiago del Estero
Tierra del Fuego, Antártida e Islas del Atlántico Sur
Tucumán

Merkittävimmät luonnonvarat

Ar-map.png

lyijy
sinkki
tina
kupari
öljy
kivihiili
hedelmällinen maaperä

Merkittävimmät vientituotteet

lihakarja ja siitä saatavat tuotteet
vehnä
koneet