Arabian kieli

Arabia on maailman puhutuimpia kieliä. Varsinaisesti arabialla tarkoitetaan tavallisesti niin kutsuttua standardiarabiaa eli klassista arabiaa eli koraaninarabiaa. Eri maissa käytetty puhekieli poikkeaa standardista usein huomattavastikin, mutta koska arabia on islamin pyhä kieli, lähes kaikki muslimit ymmärtävät ainakin jonkin verran standardiarabiaa. Äidinkielenä sitä sen sijaan puhuu hyvin harva, tosin osa paikallisista puhekielistä poikkeaa vain vähän standardista, joten äidinkielenä arabiaa puhuvien määrä voidaan arvioida parin sadan miljoonan tienoille. Pääosa puhujista on Lähi-idässä tai pohjois-Afrikassa, mutta myös muissa muslimimaissa sekä myös monissa eurooppalaisissa valtioissa on huomattavat arabiankieliset vähemmistöt.

Kirjakieli ja useat puhekielet

Kirjakielen ja puhekielen valtava ero on johtanut siihen, että kaikki koulutusta saaneet - edes koraanikoulua käyneet - arabit elävät diglossiassa. Tämä tarkoittaa, että he käyttävät epämuodollisissa tilanteissa äidinkielenään puhumaansa murretta, mutta siirtyvät muodollisissa tilanteissa puhumaan kirjakieltä, joka niin sanaston, kieliopin kuin ääntämyksen osalta poikkeaa varsin oleellisesti heidän jokapäiväisestä murteestaan - vähintään yhtä paljon kuin latina ranskasta. Kirjakieltä käytetään myös eri maista kotoisin olevien arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä, koska arabian murteet ovat mm. erilaisten laina- ja substraattivaikutteiden takia saattaneet kehittyä täysin eri suuntiin. Eräät hyvin marginaaliset, arabialaisen kielialueen ulkopuolisilla saarekkeilla puhutut arabian murteet, kuten Nigerian arabia tai eräiden pienten keskiaasialaisten ryhmien puhumat murteet, ovat mm. kirjallisen kulttuurin puutteessa eriytyneet kokonaan erillisiksi kieliksi. Näin kävisi kuitenkin myös keskeisempien murteiden, jos niiden alueella ei pyrittäisi ylläpitämään klassisen kirjakielen taitoa arabien ykseyden merkkinä.

Kirjakielen lisäksi Egyptin murteella on merkitystä arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä. Tämä johtuu Egyptin merkittävästä asemasta koko arabimaailman populäärikulttuurituotannossa: esimerkiksi egyptiläisiä elokuvia katsotaan laajalti maan rajojen ulkopuolella. Egyptissä myös puhekielisellä teatterilla on pitkät perinteet, vaikka kaunokirjallisuus laaditaankin arabialaisella kielialueella lähes yksinomaan kirja-arabiaksi.

Sukulaiskielet

Arabia kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin. Arabian sukukieliä ovat siksi mm. heprea, aramea, amhara, tigre ja foinikia. Arabian niemimaan itä- ja eteläosissa, erityisesti Jemenissä ja Omanissa, puhutaan sitä paitsi ns. eteläarabiaa, joka ei ole arabian murre, vaan arabiasta merkittävästi eroava seemiläinen kieli, mahdollisesti alkujaan läheisempää sukua amharalle kuin (pohjois)arabialle. Muinainen ns. epigrafinen eteläarabia oli hyvin merkittävä kulttuurikieli Arabian niemimaalla ja sillä on yhä arkeologista merkitystä, mutta nykyiset eteläarabialaiset kielimuodot, kuten soqotri ja džibbali, ovat kirjoittamattomien kansanmurteiden asteella.

Kirjoitus ja ääntäminen

Arabiaa kirjoitetaan arabialaisella kirjaimistolla oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit ja pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten oppikirjoissa, lastenkirjoissa ja Koraanissa. Lyhyiden vokaalien ääntämys vaihteleekin suuresti murteesta toiseen. Muissa paitsi Egyptin murteessa lyhyitä vokaaleita pudotetaan pois tavallisessa puheessa, esimerkiksi sana kitaab (suom. kirja) voidaan ääntää ktaab.

Kirjain	Kirjaimen nimi	Klassinen ääntämys	Murteellisia ääntämyksiä
ا	alif	/a:/
ب	ba:	/b/
ت	ta:	/t/
ث	θa:	/θ/	/t/ /s/
ج	dʒi:m	/dʒ/	/g/ /ʒ/
ح	ħa:	/ħ/
خ	kha:	/x/
د	da:l	/d/
ذ	ða:l	/ð/	/d/ /z/
ر	ra:	/r/
ز	za:	/z/
س	si:n	/s/
ش	ši:n	/ʃ/
ص	ṣa:d	/ṣ/
ض	ḍa:d	/ḍ/
ط	ṭa:	/ṭ/
ظ	ẓa:	/ẓ/
ع	ʕain	/ʕ/
غ	ɣain	/ɣ/	/g/
ف	fa:	/f/
ق	qa:f	/q/	/g/ /ʔ/
ك	ka:f	/k/
ل	la:m	/l/
م	mi:m	/m/
ن	nu:n	/n/
ه	ha:	/h/
و	waw	/w/ /u:/	/o:/
ي	ja:	/j/ /i:/	/e:/
أ	hamza	/ʔ/

Kielioppi

Persoonapronominit

Arabian persoonapronominit ovat hyvin rikkaat. Muun muassa yksikön ja monikon lisäksi arabiankielessä on myös kaksikko, ja monet pronominit ovat jakautuneet maskuliiniin ja feminiiniin.

minä	أنا	anā	me	نحن	naḥnu
sinä m.	أنتَ	anta	te m.	أنتم	antum
sinä f.	أنتِ	anti	te f.	أنتن	antunna
hän m.	هو	huwa	he m.	هم	hum
hän f.	هي	hiya	he f.	هن	hunna
te kaksi	أبتما	antumā	he kaksi	هما	humā

Linkkejä