Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö (ADP tai ADSP) on psykologinen persoonallisuushäiriö, josta kärsivä tunnetaan arkikielessä yleensä joko psykopaattina tai sosiopaattina.

ADP:n oireisiin kuuluvat:

• Kykenemättömyys toimia sosiaalisten normien tai lain mukaisesti
• Petollisuus, joka ilmenee jatkuvana valehteluna tai muiden huijaamisena henkilökohtaisen hyödyn tai nautinnon vuoksi
• Vastuuttomuus, impulsiivisuus tai kykenemättömyys suunnitella eteenpäin
• Ärtyneisyys ja aggressiivisuus, joka esiintyy toistuvina fyysisinä tappeluina tai hyökkäyksinä
• Piittaamattomuus omasta tai muiden turvallisuudesta
• Katumuksen puute, joka esiintyy piittaamattomuutena tai kykenemättömyytenä ymmärtää loukanneensa tai kohdelleensa väärin muita tai varastaneensa heiltä
• Ihmisten hyväksikäyttö
• Narsismi

Antisosiaalista persoonallisuushäiriötä esiintyy DSM-IV -oppaan mukaan 3 % miehistä ja 1 % naisista.

Psykopatia

---

Psykopatia-käsitteen historia ulottuu 1800-luvulle. Ranskalainen psykiatri Pinel kuvasi 1809 tilan, jota hän kutsui "manie sans delire" -nimellä, ja joka sisällöltään vastaa pitkälti nykyisen DSM:n mukaisen antisosiaalisen persoonallisuushäiriön ja psykopatian diagnostista sisältöä. 1835 englantilainen Prichard kuvasi tilaa "moral insanity" ja "moral imbecility" -käsittein. 1888 saksalainen Koch käytti tilasta nimeä "psychopatische minderwertigkeiten". 1923 toinen saksalainen psykiatri Kurt Schneider kirjoitti teoksen "Psychopathische Persönlichkeiten", jolla oli suuri vaikutus psykopatiakäsitteen historiassa. Schneider jakoi myös empiiristen havaintojensa perusteella psykopatian 10 erityyppiseen alalajiin. Sosiopatia-käsite on puolestaan peräisin 1930-luvulta, jolloin sen esitteli Partridge.Eitinger, L. and N. Retterstøl, Rettpsykiatri. 2. utg. ed. 1976, Oslo: Universitetsforlaget.

Psykopatian piirrelistat

Psykopatiakäsite ei ole DSM:n antisosiaalisen persoonallisuushäiriön ohella kokonaan hävinnyt, vaan se on ollut jopa kasvavan kiinnostuksen kohteena viime vuosina. Erityisesti kanadalaistutkija Robert Hare on tuottanut käsitteelle uutta, tarkempaa diagnostista kriteeristöä empiirisiin tutkimuksiinsa perustuen. Psykopatian johtavat tutkijat Harvey Cleckley ja Robert Hare ovat kumpikin laatineet psykopatian diagnosoimiseksi ns. piirrelistat.

DSM esittää kriteerit psykopatialle ADP:nä. DSM:n kriteerit painottivat sosiaalisten normien rikkomista, koska käyttäytyminen on helpompaa selittää kuin persoonallisuuden ongelmat. ADP:tä ei ole kuitenkaan aina koettu riittävänä menetelmänä täsmällisempään tutkimukseen, vaikka monet kliinikot käyttivät sitä kriteerinä määritellessään myös psykopatiaa. APD perustuu käyttäytymisen kuvaukseen ja on itse asiassa piirteiltään sellainen, että se sopii varsin usein yleisesti lähes kaikelle itsekeskeiselle rikolliselle käyttäytymiselle. Jopa 50–85 % tuomituista rikollisista täyttänee APD-diagnoosin kriteerit. Piirrelistoilla arvioiduista psykopaateista myös 90 % täyttää kriteerien sisällön, mutta vain noin 25 % niistä henkilöistä, jotka ovat diagnosoitu APD-tapauksiksi, täyttävät esimerkiksi Haren 20/22-kohtaisen piirrelistan mukaiset psykopaatin riittävät kriteerit.

Cleckleyn lista psykopatian piirteistä

1. Pinnallinen viehätysvoima ja korkea älykkyys
2. Harhaluulojen ja muiden irrationaalisten ajattelun merkkien puuttuminen
3. Hermostuneisuuden tai psykoneuroottisten oireiden puuttuminen
4. Epäluotettavuus
5. Valheellisuus ja epärehellisyys
6. Katumuksen ja häpeän puuttuminen
7. Epäsosiaalinen käyttäytyminen, joka on heikosti motivoitunutta
8. Huono arvostelukyky ja kyvyttömyys oppia kokemuksista
9. Patologinen itsekeskeisyys ja kyvyttömyys rakastaa
10. Yleinen tunneköyhyys
11. Oivalluskyvyn spesifi puute
12. Välinpitämättömyys interpersoonallisissa suhteissa
13. Outo ja luotaantyöntävä käyttäytyminen juopuneena ja joskus muulloinkin
14. Tekee harvoin itsemurhan
15. Sukupuolielämä on persoonatonta, triviaalia ja heikosti integroitunutta
16. Elämän suunnitelmattomuus

Robert Hare on laatinut Harvey Cleckleyn kuvauksen pohjalta oman 20-kohtaisen piirrelistansa.

Haren 20-kohtainen piirrelista

1. Lipevyys/pinnallinen viehätysvoima
2. Vahvalta vaikuttava omanarvontunto
3. Stimulaation tarve/taipumus ikävystymiseen
4. Patologinen valehtelu
5. Petkuttaminen/manipulointi
6. Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen
7. Tunteiden pinnallisuus
8. Kovuus ja tunteettomuus/empatian puuttuminen
9. Loismainen elämäntyyli
10. Heikko käyttäytymisen kontrolli
11. Promiskuiteetti (sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa)
12. Varhaiset käyttäytymisongelmat
13. Realististen pitkän tähtäimen päämäärien puuttuminen
14. Impulsiivisuus
15. Vastuuttomuus
16. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä
17. Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita
18. Nuorisorikollisuus
19. Ehdonalaisen vapauden peruutus
20. Monipuolinen rikollisuus

Katso myös

---

• Autismi
• Väkivalta

Lähteet ja kirjallisuus

---

• Robert D. Hare: Ilman omaatuntoa. 1999/2004, Helsinki: Gilgames.
• Haapasalo, Jaana, Psykopatiakäsitteen kehitys ja sisältö. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 1985, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
• Haapasalo, Jaana, Psykopatia ja rikoksentekijöiden persoonallisuus and the criminal personality. Psykologia, 1986. 21: p. 430–433.
• Haapasalo, Jaana, Tutkimuskohteena psykopatia: Haastateltavana professori D. Hare British Columbia - yliopistosta, Kanadasta. Psykologia, 1987. 22: p. 108–110.
• Haapasalo, Jaana, Cleckleyn psykopaatin muotokuva haastatteluvastausten valossa väitöskirjaan Psychopathology as a descriptive construct of personality among offenders / Jaana Haapasalo (Jyväskylä studies in education, psychology and social research 84). Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 1991, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
• Haapasalo, Jaana., Psykopatia rikoksentekijöiden persoonallisuutta kuvaavana konstruktiona as a descriptive costruct of personality among offenders. Psykologia, 1992. 27: p. 482–484.
• Haapasalo, Jaana, (toim.) Rikollisuuden psykologiaa. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, ISSN 0782-3274 ; 328. 1995, Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä. 162.
• Hare, R.D., et al., The revised psychopathy checklist: Reliability and factor structure: Psychological assessment. Journal of Consult. Clin. Psychol, 1990. 2: p. 338–341.
• Sroufe, L.A., et al., Relationships, Development, and Psychopathology from: Handbook of Developmental Psychopathology (2nd Ed.. Arnold J. Sameroff, Michael Lewis, and Suzanne M. Miller (Eds). Kluwer Academic/ Plenum Publishers, New York, 2000.. ^*
• Weizmann-Henelius, G., Violent Female Perpetrators in Finland: Personality and Life Events Diss., Åbo Akademi. HF. 2004, Vaasa: Vanhan Vaasan sairaala (Fram oy).

Psyykkiset sairaudet

Psychopathie | Antisocial personality disorder | Anti-sociale persoonlijkheidsstoornis | Psychopatia