Anglosaksit

Anglosaksit on nimitys, jota käytetään Britteinsaarten germaanista kieltä puhuvista asukkaista, joskus myös heidän jälkeläisistään, jotka asuvat Pohjois-Amerikassa ja muualla Ison-Britannian vanhoissa siirtomaissa. Nimitys voidaan myös rajata tarkoittamaan varhaiskeskiajan englantilaisia.

Anglosaksilainen väestö pohjautuu 400- ja 500-luvuilla alkaneeseen kehitykseen, jolloin angleja, sakseja ja muutamia muita germaaniheimoja tunkeutui Ison-Britannian saaren itä- ja sittemmin myös etelärannikolle kansainvaellusten pyörteissä. Lähtöisin he olivat Luoteis- ja Pohjois-Saksan saksilaisrannikolta. Alueelle syntyi saksilaisten (sittemmin angleihin sulautuneina anglosaksien) asutuksia ja maakuntia. Sakseista ovat nimensä saaneet Wessex, Essex, Sussex ja Middlesex. Angleista nimensä on puolestaan saanut Itä-Anglia, juuteista Kentin niemimaa, ja lisäksi anglosaksien maakunta oli myös Mercia, jonka nimi tulee Markista, raja-alueesta. Germaaniheimojen (anglien, saksien ja juuttien) maahantulo ja sotaisuus työnsi aiempia asukkaita, kelttejä, kohti länttä. Kelttien haltuun jäivät Ison-Britannian saaresta lopulta lähinnä Wales, Cornwallin niemimaa ja Cumbria sekä suurin osa Skotlantia.

Oikea "kuningas Arthur" oli ilmeisesti anglosakseja vastaan menestyksekkäästi taistellut (roomalais- tai) kelttisotapäällikkö.

Tulokkaat sulauttivat vähitellen alueillaan roomalais-kelttiläisen väestön itseensä ja tekivät muinaisenglannista Britannian valtakielen. Anglosaksit alkoivat kääntyä kristinuskoon 600-luvulla.

Uudemmalla ajalla anglosaksiin, normanniranskaan ja latinaan pohjautuva englannin kieli syrjäytti Walesissa, Cornwallissa, Skotlannissa ja Irlannissa kelttikieliä, niin että niistä on enää vain vähäisiä jäänteitä jäljellä.

Englannin historiassa käsite Anglo-Saxon Period tarkoittaa aikaa kansainvaelluksista vuoteen 1066.

Ks. myös muinaisenglanti.

Kansat

Gourt Home::Gourt :: Anglosaksit