Andorra

Related Topics:
Andorra_La_Vella :: Andorra

Andorran ruhtinaskunta eli Andorra on kääpiövaltio Espanjan ja Ranskan välissä Pyreneiden vuoristossa.

Historia

Tradition mukaan Kaarle Suuri antoi Andorralle erioikeuden palkkiona heidän taistelustaan maureja vastaan vuonna 805. Varhaisin historiallinen dokumentti Andorrasta on vuodelta 839 peräisin oleva Urgellin katedraalin vihkiasiakirja, jonka mukaan maan seurakunnat kuuluivat Urgellin kreivikuntaan. Vuonna 988 Urgellin kreivi luovutti Andorran hallinnan Urgellin piispalle vastineena muista alueista Cerdanyan laaksossa. Andorralaiset tunnustivat alamaisuutensa vasta piispa Bernat Sançille vuonna 1176. Sen jälkeen Andorran hallinnasta käytiin valtataistelua kirkon ja kreivikunnan välillä, kunnes vuosina 1278-1288 Urgellin silloinen piispa Pere d´Urg ja Foixin kreivi Roger Bernat III allekirjoittavat ns. Pariatge-sopimuksen. Sopimusta pidetään Andorran ruhtinaskunnan perustamisasiakirjana, ja siihen sisältyy erikoinen kahden päämiehen malli, joka on symbolisena voimassa edelleen. Vuonna 1589 Foixin kreivin omistusoikeus Andorraan siirtyi Ranskan kuninkaalle ja nykyään se on Ranskan presidentillä.

Politiikka

Andorran perustuslaki vuodelta 1993 määrittelee maan itsenäiseksi oikeusvaltioksi, joka noudattaa demokratian ja sosiaalisuuden periaatteita. Andorra on OECD:n luokittelun mukaan niin sanottu veroparatiisi. Viime vuosina se on muiden Euroopan kääpiövaltioiden tavoin pyrkinyt eroon erityisasemastaan. Andorra ei kuulu Euroopan unioniin, mutta toimii sen kanssa monilla aloilla läheisessä yhteistyössä. Yhteisvaluutta euro syrjäytti aikaisemmin käytössä olleet Ranskan frangin ja Espanjan pesetan vuonna 2002. Andorra on YK:n jäsenvaltio.

Urgelin piispa ja Ranskan presidentti ovat Andorran viralliset hallitsijat, mutta todellista valtaa pitää 28-henkinen parlamentti. Sekä Espanjalla että Ranskalla on edustaja parlamentissa.

Pitäjät

Andorrassa on seitsemän pitäjää tai seurakuntaa. Perinteisesti maassa oli kuusi hallinnollista seurakuntaa, kunnes vuonna 1978 Escaldesin seurakunta erotettiin Andorra La Vellasta. Maan pääkaupungissa on Seitsemän lukon arkku, jossa säilytetään maan tärkeimpiä asiakirjoja ja jokaisella pitäjällä on yksi avain arkkuun, eli sen voi avata vain kaikkien pitäjien edustajien läsnä ollessa. (parròquies, yksikkö - parròquia):

AndorraLaVella.jpg

Maantiede

Andorra map.png Andorran keskikorkeus merenpinnasta on lähes 2000 metriä, mikä tekee siitä korkeimmalla sijaitsevan Euroopan maan. Matalin kohta on Espanjan rajalla, noin 800 metriä, korkeimmat vuoret ovat noin 2900 metrin korkuisia. Maata halkoo Y-kirjaimen muotoinen keskuslaakso, johon suurin osa asutuksesta sijoittuu. Andorrassa on lukuisia pienikokoisia vuoristojärviä. Andorra kuuluu välimerelliseen ilmastovyöhykkseen, mutta siitä huolimatta sen ilmasto on vuoristoinen. Sen korkeimmilla kohdilla vallitsee alppi-ilmasto, joissa talvi on ankara ja runsasluminen. Kesät ovat lämpimiä ja vähäsateisia, ja erityisesti laaksoissa talvet leutoja. Varsinaisia jäätiköitä ei Andorrassa ole.

Talous

Turismi kattaa 80 % Andorran bruttokansantuotteesta. Maassa vierailee vuosittain yhdeksän miljoonaa turistia. Suurin osa matkailijoista on päivän viipyviä ostosmatkailijoita, mutta talvisin matkailu on talviurheilupainotteista. Maassa on viisi suurta laskettelukeskusta, ja Escaldesissa on Etelä-Euroopan suurimpiin lukeutuva viihdekylpylä. Vain 2 % maan pinta-alasta on viljelykelpoista, tärkein maatalouden ala onkin lampaankasvatus. Vähäisen teollisuuden päätuotteita ovat sikarit, tupakka ja huonekalut. Veroparatiisin asema on houkutellut maan pankkeihin varoja.

Väestöjakauma

Andorrassa asuu runsaasti siirtotyövoimaa mm. Espanjasta, Ranskasta ja Portugalista sekä muista Euroopan maista ja Etelä-Amerikasta. Syntyperäiset andorralaiset ovat maan noin 67 000 asukkaasta nykyisin vähemmistönä. Runsaan matkailun ja siirtolaisuuden ansiosta maassa puhutaan katalaanin lisäksi espanjaa, ranskaa, portugalia ja englantia. Kaikilla maassa asuvilla ei kuitenkaan ole maan kansalaisuutta, sillä kansalaisuuteen vaaditaan, että vanhemmat ja isovanhemmat ovat syntyneet maassa.

Kulttuuri

Andorran kulttuuri on saanut paljon vaikutteita naapurimaista Ranskasta ja erityisesti Espanjan Kataloniasta. Ensimmäiset andorralaiset olivat katalaaninkielisiä heimoja. Andorra on katolinen maa siihen kuuluvine traditioineen. Maa eli pitkälle 1900-luvun puolelle saakka eristyksissä muusta maailmasta. Viimeisinä vuosikymmeninä matkailu ja siirtolaisuus ovat muokanneet myös kulttuurielämää. Andorrassa on äskettäin aloitettu oma yliopistotasoinen opetus.

Urheilu

Urheilussa Andorra on tunnettu lähinnä jalkapallosta. Se ei ole kuitenkaan saavuttanut mitenkään mairittelevaa menestystä. Maajoukkue on voittanut vajaan kymmenvuotisen historiansa aikana vain kolme ottelua. Kuitenkin MM-karsinnoissa Saksan MM-kilpailuihin se on saavuttanut viisi pistettä voittamalla ja pelaamalla tasan Makedonian kanssa kertaalleen sekä pelaamalla sensaatiomaisesti tasan Suomen kanssa. Suoritusten arvoa nostaa se, että maassa on vain noin 300 lisensioitua jalkapalloilijaa. FIFAn viimeisimmässä ranginkissa maa on sijalla 138.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

matkailu
postimerkkien ja verovapaiden tuotteiden myynti
sähkö

Aiheesta muualla