Algeria

Related Topics:
Algerian :: Algerian_Dardja :: Algeria

Algerian demokraattinen kansantasavalta eli Algeria on valtio Pohjois-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat koillisessa Tunisia, idässä Libya, kaakossa Niger, lounaassa Mali sekä Mauritania ja lännessä Marokko.

Historia

Algeria on toiminut aina kulkureittinä Euroopan ja Lähi-idän välillä. Täten paikalliseen väestöön on aina sekoittunut verta muilta alueilta ja tästä sekoituksesta on syntynytkin berberien paimentolaiskansa. Berberit ovat asuttaneet aluetta viimeiset 10 000 vuotta. Karthagolaiset hallitsivat aluetta vuoden 1000 eaa tienoilta alkaen, jolloin he perustivat pysyvää asutusta rannikolle.

Berberit perustivat myös kolmannen vuosisadan eaa lopulta alkaen kuningaskuntia (tunnetuin Numidia), jotka puunilaissotien aikana itsenäistyivät. Rooman voitettua Karthagon myös berberikuningaskunnat joutuivat Rooman valtakunnan alle 200 eaa. Kun Rooma kukistui, berbereistä tuli jälleen itsenäisiä.

Roman Arch of Trajan at Thamugadi (Timgad), Algeria 04966r.jpg riemukaari Thamugadissa]]

Suurten kansainvaellusten myötä alueelle tuli germaaniperäisiä vandaaleita. Vandaalit lyötiin lopulta ns. vandaalisodissa Justinianus I:n aikana vuonna 533 bysanttilaisen kenraali Belisarioksen ansiosta. Bysantin keisarikunta hallitsi itäisempiä osia Algeriasta 800 -luvulle asti, kunnes arabit valloittivat alueen ja väestö islamilaistui.

1500-luvulla Espanja alkoi valloittaa alueen rannikkokaupunkeja, minkä johdosta tunnustettiin Ottomaanivaltakunnan yliherruus alueella. 300 vuoden ajan Algeria olikin yksi valtakunnan provinsseista. Ajalle leimallista olivat jatkuvat kaapparisodat.

1830 Ranska miehitti osia Algeriasta. Vastarinta kesti kuitenkin vuosikymmeniä, minkä vuoksi Ranskan oli Tafnan sopimuksessa (1837) tunnustettava Abd al-Qadir (1830-1847) emiiriksi.

Kansallinen vapautusrintama FNL aloitti aseellisen itsenäisyyssodan ranskalaisia vastaan 1954. Tähän osallistui algerialaisten puolella myös ranskalaisia joukko-osastoja, kuten OAS-kenraalit Salan, Challe, Jouhaud ja Zeller. Rauhansopimus saatiin aikaan 1962, ja se johti täyteen poliittiseen itsenäisyyteen. Ensimmäinen presidentti Mohammed Ahmed Ben Bella istui vuoteen 1965, jolloin hänen puolustusministerinsä, sosialisti Houari Boumédiènne syrjäytti hänet.

Algerian sisällissodassa vuosina 1991-2002 kuoli yli 100 000 ihmistä. Sisällissota alkoi, kun hallitus keskeytti parlamenttivaalit, joiden voittajaksi oli nousemassa Islamilainen pelastusrintama (FIS, ).

Maantiede

Ag-map.png

Suurin osa rannikkoalueesta on mäkistä ja satunnaisesti vuoristoista. Rannikkolla on muutama satama. Tellin alue rannikosta etelään on hedelmällistä. Siitä vielä etelämpänä sijaitsevat Atlasvuoret ja Saharan autiomaa. Alger, Oran ja Constantine ovat Algerian tärkeimmät kaupungit.

Ilmasto

Algerian ilmasto on kuiva ja kuuma, vain rannikkoalue on leuto. Vuoristoisilla alueilla talvet voivat olla ankaria. Algeria on altis sirokolle, kuumaa pölyä ja hiekkaa sisältävä tuuli on yleinen kesällä.

Algerian maakunnat

Algeria_provinces.png

Talous

Algeria kansantalous nojaa vahvasti raakaöljyyn ja maakaasuun. Näitä luonnonvaroja hyödyntää kansallinen yhtiö Sonatrach. Tästä muodostuu keskeinen kansantulon lähde. Algerian maakaasuvarat ovat yhdet maailman suurimmista. Runsaista öljy- ja kaasutuloistaan huolimatta maalla on suunnattoman suuri ulkomaanvelka. Algeria kuuluu öljyntuottajamaiden järjestöön OPECiin, joka säännöstelee maailman öljyvaroja.

Eräitä kansantalouteen liittyviä tunnuslukuja:

Puhelinliittymiä: 2,2 miljoonaa (2003)
Kännyköitä: 1,45 miljoonaa (arvio 2005)
Radioita: 7,1 miljoonaa (1997)
Televisioita: 3,1 miljoonaa (1977)
Internet-liittymiä: 20 000 (2001)
Internetin käyttäjiä: 500 000 (2001)
Internet-operaattoreita: kaksi (2000)
Maanteitä: 104 000 kilometriä, josta 71 656 kilometriä päällystetty (1996)
Rautateitä: 3 973 kilometriä (1996)
Lentokenttiä: 137, joista 52 päällystetyllä kiitotiellä (2004 arvio)
Kansantulo: 212,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2004 arvio)
Kansatulo per capita: 6 600 Yhdysvaltain dollaria (2004 arvio)
Kansantulon kasvu: 6,8 prosenttia (2003)
Inflaatio: 2,6 prosenttia (2003)
Työttömyys: 17 prosenttia (oletus) (2005)
Köyhyysrajan alapuolella elävien osuus: noin puolet (2005)
Julkinen velka: 24,6 prosenttia kansantulosta (2005)
Ulkomaanvelka: 21,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2005)
Vienti: 38 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2004)
Tuonti: 16,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2003)
Öljytulot: 23,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2003)
Öljyvarannot: 13,1 miljardia barrelia (2001), 14. sija maailmassa

Väestö

Algeria demography.png-2003 FAO:n mukaan. Luvut tuhansia asukkaita.]]

Algerian väestöstä noin 90 prosenttia asuu rannikkoalueilla, kuitenkin noin 1,5 miljoonaa asukasta asuu aavikkoalueilla lähinnä keräilytalouteen ja karjanhoitoon liittyvissä olosuhteissa.

Asukkaat polveutuvat pääsääntöisesti berbereistä ja tuaregeista, joihin on sekoittunut pääosiltaan sunnimuslimiarabeja. Islamin sunnisuuntaus on dominoiva uskonnollisuus Algeriassa, se on myös valtionuskonto ja siihen kuuluu väestöstä 99%. Algerian virallinen kieli on arabia, jonka Darja-murretta puhuu noin 80 prosenttia väestöstä. Loput 20% puhuvat berberiä. Myös ranskan kieli on yleisesti osattu kouluopetuksen takia, mutta se on erittäin harvinainen äidinkielenä.

Berberit ovat jo pitkään halunneet oikeuksia omalle kielelleen, mutta vasta viime aikoina hallitus on luvannut yhteiskunnan tukea berbeerinkielisille kouluille.

Asukkaista 70% omaa tilastojen vaatiman riittävän lukutaidon. Miehistä tämä taito on 78,9% ja naisista vain 61% (vuoden 2003 arvioita)

Väestö: 0–14-vuotiaat 29 prosenttia, 15–64-vuotiaat 66,3 prosenttia ja yli 65-vuotiaat 4,7 prosenttia (kesäkuun 2005 arvio).
Miesten oletettu elinikä: 71,45 vuotta (2005)
Naisten oletettu elinikä: 74,63 vuotta (2005)
Väestönkasvu: 1,22 prosenttia (2005 arvio) (1,7 prosenttia vuonna 2001)
Syntyvyys: 17,13 prosenttia (2005 arvio)
Kuolleisuus: 4,6/1 000 (2005 arvio)
Imeväiskuolleisuus: 32,16 prosenttia (2004)
Lapsiluku: 2,04 naista kohden (2004)
Maastamuutto: 0,39 prosenttia (2004)

Kulttuuri

Hieman rapin tavoin kaduilla syntynyt kantaaottava rai-musiikki sai alkunsa Algeriassa, Oranin kaupungissa. Se on hyvin suosittua, tunnetuimpina tähtinään Khaled, sisällissodan uhriksi joutunut Cheb Hasni, Cheb Mami ja ranskalainen Faudel.

Suomessa tunnetuin algerialainen kulttuurihenkilö on kirjailija Mohammed Dib, joka on vieraillut maassamme useita kertoja ja kirjoittanut suomalaisen trilogian Les Terrasses d'Orsol, Le Sommeil d'Eve ja Les Neiges de Marbre. Hänen teoksistaan ovat ilmestyneet suomeksi: Sisäpiha (La grand maison) 1978 ja Vuoret odottavat (L'Indendie) 1979. Tämän lisäksi Dip on kääntänyt ranskan kielelle suomalaista kirjallisuutta yhdessä Natalia Baschmakoffin kanssa.

Algerialaisia muusikoita:

Politiikka

Itsenäistymisen jälkeen Algeriaa hallitsi yksi puolue, FLN. Vuoden 1988 mellakoiden jälkeen maassa sallittiin muut puolueet. Nykyisin Algeriassa toimii yli 30 puoluetta, mutta FLN on säilyttänyt dominoivan aseman.

Algeriassa vallitsee suhteellisen laaja lehdistönvapaus, joskin radio- ja televisiolähetykset ovat varsin kattavasti valtion hallinnassa. 1992 alkaneen sisällissodan aikana monia toimittajia on tapettu.

Presidentiksi valittiin vuoden 1999 vaaleissa Abdelaziz Bouteflika. On esitetty epäilyksiä, että vaalit olisivat olleet vilpilliset. Bouteflika valittiin uudestaan vuoden 2004 vaaleissa. Hänen johdollaan maassa toteutetaan ääri-islamilaisuuden vastaista politiikka ajoittain aseellisestikin, vaikka sisällisodan aikaiset varsinaiset sotatoimet ovatkin päättyneet.

Merkittävimmät luonnonvarat

Hoggar2.jpg

Merkittävimmät vientituotteet

Aiheesta muualla

Algeria Wikitravelissa (englanninkielinen)