Albanian tasavalta eli Albania (albaniaksi Shqiperia eli kotkien maa) on tasavaltainen valtio Balkanilla, Euroopassa. Sen rajanaapureita ovat Serbia, Montenegro, Makedonia ja Kreikka. Lännessä Albania rajoittuu Välimereen.
Albanian kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä albanialainen. Nimitys "albaani" viittaa kansallisuuteen.
Nykyisen Albanian alueella asui jo antiikin aikana illyrialaisia, joista nykyiset albanialaiset polveutuvat. Illyrialaiset alistuivat Rooman valtaan ajanlaskumme alun tienoilla ja säilyivät sittemmin Itä-Rooman eli Bysantin vallan alla keskiajalle asti.
1300-luvun lopulla Ottomaanien valtakunta alkoi levittäytyä Albaniaan, mutta Albanian kansallissankari Skenderbeg yhdisti 1400-luvulla albanialaiset vastarintaan vuosiksi 1443—1478. Skenderbegin kuoleman jälkeen Albania joutui osaksi Ottomaanien valtakuntaa ja suurin osa väestöstä omaksui vähitellen islaminuskon.
1800-luvun lopulla albaanien toiveet itsenäistymisestä alkoivat nousta ja lopulta 1912 Ensimmäisen Balkanin sodan yhteydessä Albania itsenäistyi.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Albania joutui sotanäyttämöksi ja sodan jälkeen Albania pyrki nojautumaan Italian suojeluun. 1928 konservatiivinen klaanipäällikkö ja pääministeri Zog I julistettiin maan kuninkaaksi. Italian vaikutusvalta maan asioihin kuitenkin jatkoi kasvuaan. Huhtikuussa 1939 Mussolinin joukot miehittivät maan ja liittivät sen osaksi Italiaa.
Toisen maailmansodan aikana kommunistiset ja nationalistiset sissit taistelivat Albaniassa italialaisia ja saksalaisia miehitysjoukkoja sekä toisiaan vastaan. Liittoutuneiden ja Titon Jugoslavian tuella kommunistit selviytyivät voittajiksi ja maa julistettiin kansantasavallaksi 1946. 40-luvun lopulla maan johtoon nousi Enver Hoxha, jonka johdolla maa haki tukea ensin Stalinin Neuvostoliitosta ja vuodesta 1962 alkaen Kiinasta. Lopulta 70-luvun lopulla välit myös Kiinaan huononivat ja maa siirtyi tiukalle eristäytymislinjalle.
Former political prison in Girokaster.jpgn linnassa]]
Hoxhan ympärille alkoi muodostua nopeasti henkilökultti ja 1960-luvulle tultaessa se oli kehittynyt pitemmälle kuin missään muussa sosialistisessa maassa, ehkä lukuun ottamatta Pohjois-Korean Kim Il-Sungia. ja Kiinan Mao Zedongia. Vuonna 1967 Dürresissa käynnistetty liike matki monia Kiinan kulttuurivallankumouksen piirteitä. Punakaartilaisiksi puettuja koululaisia kehoitetiin vandalisoimaan kirkkoja ja moskeijoita. Valtio määräsi kaikki minareetit ja useat kirkot purettaviksi ja uskonnollisia kirjoja sekä kulttiesineitä tuhottiin laajasti. Erityisesti vuosien 1967 ja 1976 uskonnonvastaisissa kampanjoissa hyökkäykset järjestäytynyttä uskontoa ja uskovaisia vastaan olivat brutaaliuudeltaan ja fanaattisuudessaan vertaansa vailla missään sosialistisessa valtiossa. Imaameja, pappeja ja munkkeja sekä nunnia teloitettiin ja vangittiin laajasti.
Amnesty Internationalin uraauurtavan,vuonna 1984 julkaistun, raportin mukaan Albanian ihmisoikeustilanne oli Hoxhan aikana hyvin huono. Hallitus esti ihmisten ilmaisun-, uskonnon, liikkumisen- ja järjestäytymisvapauden, vaikka vuonna 1976 hyväksytty perustuslaki periaatteessa takasi nämä oikeudet. Vuonna 1981 Hoxha määräsi useita johtavassa asemassa olevia puoluevirkailijoita teloitettavaksi puhdistuksessa. Pääministeri Mehmet Shehun ilmoitettiin tehneen itsemurhan, mutta useiden todistajien mukaan Hoxha itse ampui Shehun puolueen politbyroon kokouksessa.
Hoxhan kuoltua 1985 ja sosialismin murruttua Itä-Euroopassa, myös Albanian hallitus taipui monipuoluevaaleihin 1991. Entisten kommunistien muodostama Sosialistinen puolue voitti ensimmäiset vaalit, mutta yleislakon ja levottomuuksien jälkeen pidetyissä uusissa vaaleissa 1992 valtaan nousi opposition Demokraattinen puolue. Jopa satojentuhansien albanialaisten menetettyä rahansa valtavassa pyramidihuijauksessa kapinointi kaatoi Demokraattisen puolueen hallituksen 1997 ja nosti Sosialistipuolueen uudelleen valtaan. Elokuun 2005 parlamenttivaaleissa valtaan nousi Demokraattipuolue.
| | AlbaniaNumberedDistricts.png |
Satellite image of Albania in June 2000.jpg
Asukkaista 95 prosenttia on etnisesti albaaneja ja kolme prosenttia kreikkalaisia.
Noin seitsemänkymmentä prosenttia väestöstä on muslimeja, kaksikymmentä prosenttia ortodokseja ja kymmenen prosenttia katolisia. Luvut ovat arvioita, koska virallisia tilastoja ei ole. Kaikki kirkot ja moskeijat suljettiin vuonna 1967 ja uskonnonharjoittaminen kiellettiin aina vuoteen 1990 asti.
Albanië | Albanien | Albania | ألبانيا | Albania | Albanii | Albania | Albania | Albania | আলবেনিয়া | Shqipëria | Альбанія | Albanija | Albanija | Албания | Albània | Albánie | Albania | Albanien | Albanien | Albaania | Albania | Αλβανία | Albania | Albania | Albanio | Albania | آلبانی | Albania | Albanie | Albaanje | Albanie | Albàinia | Albania - Shqipëria | 알바니아 | Ալբանիա | अल्बानिया | Albanija | Albania | Albania | Albanía | Albania | אלבניה | ალბანეთი | Albani | Albani | Elbanya | Albania | Albānija | Albanien | Albanija | Albanië | Albánia | Албанија | Albania | Albanië | アルバニア | Albania | Albania | Albania | البانيا | Albanien | Albania | Albânia | Albania | Албания | Albánia | अल्बानिया | Shqipëria | Albania | Albánsko | Albanija | Албанија | Albanien | Albanya | ประเทศแอลเบเนีย | ᎠᎸᏇᏂᏯ | Arnavutluk Cumhuriyeti | Албанія | Albaania | 阿尔巴尼亚