Aivolisäke eli hypofyysi (hypophysis; glandula pituitaria) painaa noin puoli grammaa ja se sijaitsee isoaivojen alla kitaluun syvennyksessä. Ohut varsi yhdistää aivolisäkkeen yläpuolella olevaan hypotalamukseen. Aivolisäke on pienuudestaan huolimatta hyvin keskeinen umpirauhanen. Aivolisäke erittää kymmenkuntaa hormonia, kuten kasvuhormoneja eli somatotropiineja. Monet aivolisäkkeen erittämistä hormoneista säätelevät muiden umpirauhasten toimintaa. Aivolisäkkeen toimintaa säätelee puolestaan hypotalamus. Aivolisäke koostuu etulohkosta (adenohypofyysi) ja takalohkosta (neurohypofyysi).

Adenohypofyysi eli aivolisäkkeen etulohko

Aivolisäkkeen etulohko on muodostunut sikiökaudella suuontelon katosta ja on siis epiteelikudosta. Etulohko tuottaa muiden umpieritysrauhasten toimintaa ohjaavia hormoneja. Tällaisia hormoneja ovat tyreotropiini (TSH), joka vaikuttaa kilpirauhaseen, follitropiini (FSH) ja lutropiini (LH), jotka vaikuttavat sukupuolirauhasiin. Follitropiinia ja lutropiinia kutsutaankin yhteisnimellä gonadotropiineiksi. Kortikotropiini puolestaan edistää lisämunuaisen kuorikerroksen toimintaa ja kasvuhormoni tehostaan monien kudosten aineenvaihduntaa ja koko elimistön kasvua.

Neurohypofyysi eli aivolisäkkeen takalohko

Takalohkon hormonit ovat vasopressiini ja oksitosiini. Viimeksi mainittu saa aikaan kohdun supistelun synnytyksessä ja vaikuttaa maidon erittymiseen. Vasopressiini eli ADH on alun perin peräisin hypotalamuksesta, mutta se varastoituu aivolisäkkeen takalohkoon, josta se eritetään verenkiertoon.

Aivot

Hipòfisi | Hypofýza | Hypofyse | Hypophyse | Pituitary gland | Hipófisis | Hypophyse | Hipofiza | בלוטת יותרת המוח | Hipofizė | Хипофиза | Hypofyse | 下垂体 | Hypofyse | Przysadka mózgowa | Hipófise | Гипофиз | Pituitary gland | Podmozgová žľaza | Hypofys