Afganistan

Afganistanin islamilainen valtio eli Afganistan on islamilainen valtio Aasiassa. Sen naapurimaita ovat Iran, Pakistan, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan ja Kiina. Maan pinta-ala on noin 650 000 neliökilometriä ja asukasluku noin 29 miljoonaa (2002). Pääkaupunki on Kabul. Maan virallinen suomenkielinen nimi oli talibanin kaatumisen jälkeen Afganistanin islamilainen siirtymäkauden valtio, perustuslain hyväksymisen jälkeen nimeksi tuli Afganistanin islamilainen tasavalta. Afganistanin kansalaista kutsutaan nimellä afganistanilainen. Maa on yksi maailman köyhimmistä.

Historia

Silkkitien varrella sijaitsevalla Afganistanilla on myrskyinen historia. Afganistan kuului 500-luvulla eaa Persian valtakuntaan, 300-luvulla eaa Aleksanteri Suuren valtakuntaan. Islam levisi maahan perustamisensa jälkeen 600-luvulla. 1200-luvulla maan valloittivat mongolit ja Persia jälleen 1700-luvulla.

Afganistan syntyi valtiona vuonna 1746 Ahmed-kaanin johdolla, mutta oli Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnassa vuoteen 1919 asti. Kuningas Amanullah Khan nousi valtaistuimelle 1926. Itsenäisyytensä aikana maa on ollut poliittisesti erittäin epävakaa; 1900-luvulla maassa on tehty yhteensä yksitoista vallankaappausta.

Pisin vakauden aika oli vuosina 1933—1973 jolloin maata hallitsi kuningas Mohammed Zahir Shah, jonka hänen serkkunsa Mohammed Daoud Khan kuitenkin syöksi vallasta. Vuonna 1978 vallan kaappasivat kommunistit, joiden hallitus oli romahtamassa ennen Neuvostoliiton väliintuloa 1979, seuranneessa Afganistanin sisällissodassa Afganistanin hallitusta ja Neuvostoliiton joukkoja olivat vastassa Mujahideen-sissit joita Pakistan, Saudi-Arabia ja Yhdysvallat tukivat. Pakistan ei kuitenkaan halunnut naapurimaahansa yhtä voimakasta sissiliikettä vaan jakoi tukea tasaisesti seitsemälle eri liikkeelle. Sodan lasketaan maksaneen Neuvostoliitolle 20 miljardia dollaria vuodessa, ja viidesosa sen etulinjan joukoista oli sitoutuneena vuoristoiseen Afganistaniin. Yhdysvaltain tuki sissiliikkeille oli 2,1 miljardia dollaria kymmenen vuoden aikana. Sota raunioitti maan täysin, mm. 70% tiestöstä tuhoutui ja maahan kylvettiin 20 miljoonaa miinaa.

Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista vuonna 1989 kymmenvuotisen sodan jälkeen ja kommunistinen hallitus kaatui nopeasti. Jälkiselvittelyissä Mujahideen-ryhmät jakautuivat keskenään vihamielisiin ryhmiin ja maa ajautui anarkiaan, jossa sitä hallitsivat paikalliset sotapäälliköt. Vuonna 1996 dominoivaan asemaan nousi Pakistanin tukema ääri-islamilainen Taliban-liike, joka sai lopulta vallattua 90% maasta.

Talibanien hallinto kukistettiin Yhdysvaltain tuella 2001 Afganistanin sodassa. Yhdysvaltain johtama liittouma syrjäytti Al Qaida -järjestöä suojelevan Taliban-hallinnon.

Maan presidenttinä toimii lokakuussa 2004 valittu Hamid Karzai. Presidentti toimii sekä pääministerinä että presidenttinä. Uusi perustuslaki otettiin myös käyttöön 2004. Syyskuussa 2005 valittiin 249 edustajaa kansalliskokouksen alahuoneeseen.

Politiikka

Kesäkuussa 2002 kutsuttiin kokoon Loya Jirga, perinteinen suuri neuvosto, joka koostui lähes 2000:sta eri etnisten ryhmien edustajasta. Neuvosto valitsi uuden väliaikaishallituksen ja sen johtoon presidentti Hamid Karzain. Entinen kuningas Zahir Shah palasi maahansa, mutta hänellä ei ole virallista asemaa. Hänellä on kumminkin titteli Valtakunnan isä, mutta se ei periydy.

Maakunnat

Afganistan koostuu 34:stä maakunnasta eli velayat:

Maantiede

Afganistan on pääasiassa ylänköalueella sijaitseva sisämaavaltio, jossa vallitsee mannerilmasto. Sademäärät ovat vähäisiä, ja suurin osa maasta on aroa ja aavikkoa. Useat vuorijonot halkovat maata, korkein on Hinduku, jonka korkein huippu on Nowshak, 7 485 m.

Talous

Maatalous on talouden tärkein sektori. Teollisuustuotanto on vähäistä.

Väestöjakauma

Ethnolinguistic Groups in Afghanistan.png

Afganistan on monikielinen ja -kulttuurinen maa. Afgaaneja eli pataaneja on 39% väestöstä, seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat tadžikit (25%), hazarat (hetsarit) (20%) sekä uzbekit (8%). Pienempiä väestöryhmiä ovat aimakit, turkmeenit ja balokit.

Suurimpia kieliryhmiä ovat afganistanin persia (dari) 50%, pašto (afgaani) 35%, turkin sukuiset kielet (erityisesti uzbekki ja turkmeeni) 11%, 30 pienempää kieltä (erityisesti balutši ja pashai) yhteensä 4%, paljon kaksikielisyyttä.

Afganistanilaiset ovat valtaosin sunnimuslimeja, mutta maassa on myös merkittävä šiiavähemmistö. Erityisesti hazarat ovat pääasiassa šiiamuslimeja.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet