1946

Tapahtumia

1. tammikuuta - Helsingin pinta-ala viisinkertaistui suuressa alueliitoksessa
7. tammikuuta - Itävalta palautettiin vuoden 1937 rajoihin ja jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen.
10. tammikuuta - Yhdistyneiden kansakuntien ensimmäinen kokous.
11. tammikuuta - Enver Hoxha julisti Albanian kansantasavallan perustetuksi.
20. tammikuuta - Charles de Gaulle erosi Ranskan presidentin virasta.
31. tammikuuta - Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan uusi perustuslaki teki siitä kuuden tasavallan liiton Neuvostoliiton tapaan.
1. helmikuuta - Trygve Lie valittiin ensimmäiseksi YK:n pääsihteeriksi.
2. helmikuuta - Unkarista tuli tasavalta.
14. helmikuuta - Englannin pankki kansallistettiin.
24. helmikuuta - Herakles-laiva tuo 2. maailmansodan jälkeen ensimmäisen kahvilastin Turun satamaan.
2. maaliskuuta - Britit vetäytyivät Iranista sopimuksen mukaan, neuvostojoukot jäivät.
2. maaliskuuta - Ho Chi Minh valittiin Pohjois-Vietnamin presidentiksi.
4. maaliskuuta - C.G.E. Mannerheim erosi Suomen presidentin virasta.
5. maaliskuuta - Winston Churchill käytti puheessaan kielikuvaa "rautaesiripusta" (engl. Iron curtain), joka eristi Neuvostoliiton miehitysalueet lännestä.
6. maaliskuuta - Ho Chi Minh allekirjoitti sopimuksen Ranskan kanssa, joka tunnusti Vietnamin autonomisena valtiona Indokiinan liitossa Ranskan alaisuudessa.
9. maaliskuuta - Juho Kusti Paasikivi Suomen presidentiksi.
10. maaliskuuta - Britit aloittivat vetäytymisen Libanonista.
15. maaliskuuta - Pääministeri Clement Attlee lupasi Intialle itsenäisyyden heti perustuslain muotoilun jälkeen.
19. maaliskuuta - Ranskan Guyanasta, Guadeloupesta, Martiniquesta ja Réunionista tuli Ranskan merentakaisia departementteja.
22. maaliskuuta - Transjordan sai itsenäisyyden.
1. huhtikuuta - Singaporesta tuli Britannian kruununsiirtomaa.
18. huhtikuuta - USA tunnusti Titon hallituksen Jugoslaviassa.
18. huhtikuuta - Kansainliiton viimeinen kokous, se siirsi päätösvaltansa YK:lle ja purki itsensä.
29. huhtikuuta - Sotasyyllisyysoikeudenkäynti alkoi Tokiossa, syytettyinä mm. Hideki Tojo, Shegenori Togo ja Hiroshi Oshima.
9. toukokuuta - Italian Viktor Emanuel III luopui kruunusta, hänen poikansa Umberto II seurasi häntä.
10. toukokuuta - Jawaharlal Nehru valittiin Intian kongressipuolueen johtoon.
20. toukokuuta - Britanniassa parlamentti päätti kansallistaa kaivokset.
25. toukokuuta - Transjordanin parlamentti valitsi Abdullah I:n kuninkaaksi.
31. toukokuuta - Kreikassa kansanäänestys kannatti paluuta monarkiaan.
2. kesäkuuta - Italialaiset päättivät luopua monarkiasta. Italia julistettiin tasavallaksi 10. kesäkuuta ja kuningas Humbert II karkotettiin. Naisille ensi kertaa äänioikeus.
8. kesäkuuta - Indonesian Sukarno yllytti kannattajiaan kapinoimaan Alankomaiden siirtomaavaltaa vastaan.
22. heinäkuuta - Siionistien Irgun räjäytti pommilla brittien hallintorakennuksen, King David -hotellin Jerusalemissa. 90 kuoli.
25. heinäkuuta - Ensimmäisessä vedenalaisessa ydinkokeessa lentotukialus USS Saratoga upotettiin Bikiniatollilla.
19. elokuuta - Muslimien ja hindujen välisiä levottomuuksia Kalkutassa, 3000 kuollutta.
8. syyskuuta - Bulgaria julistettiin kansantasavallaksi kansanäänestyksen jälkeen. Kuningas Simeon II jättää maan.
10. lokakuuta - Mäkkylän kummitus aloitti kummittelunsa.
16. lokakuuta - Saksan sotarikollisille Nürnbergin oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pannaan täytäntöön hirttämällä.
8. marraskuuta - Vietnamilaiset mellakoivat Haiphongissa ja ottavat yhteen ranskalaisjoukkojen kanssa, 6000 kuollutta.
12. marraskuuta - Aselepo indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä. Alankomaat tunnusti Indonesian 15. marraskuuta.
19. marraskuuta - Afganistan, Islanti ja Ruotsi liittyivät YK:hon.
27. marraskuuta - Intian pääministeri Jawaharlal Nehru vetosi Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon ydinkokeiden lopettamiseksi ja aseriisunnan aloittamiseksi, "ihmiskunnan pelastamiseksi äärimmäiseltä katastrofilta."
12. joulukuuta - YK katkaisi suhteet Francon Espanjaan ja kehotti jäsenmaita tekemään samoin.
24. joulukuuta - Ranskan neljäs tasavalta.

Syntyneitä

19. tammikuuta - Dolly Parton, laulaja ja näyttelijä
20. tammikuuta - David Lynch, elokuvaohjaaja
27. helmikuuta - José Carreras, tenori
28. maaliskuuta - Alejandro Toledo, Perun presidentti
8. huhtikuuta - Heikki Kinnunen, näyttelijä
30. huhtikuuta - Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas
6. toukokuuta - Henrik Lax, suomalainen poliitikko
18. toukokuuta - Andreas Katsulas, näyttelijä (mm. Babylon 5, k. 2006)
19. toukokuuta - André the Giant (André René Roussimoffin taiteilijanimi)
20. toukokuuta - Cher, näyttelijä, laulaja
14. kesäkuuta - Donald Trump, liikemies
22. kesäkuuta - Kaarina Helakisa, kirjailija
1. heinäkuuta - Erkki Tuomioja, poliitikko
6. heinäkuuta - George W. Bush, Yhdysvaltain presidentti
6. heinäkuuta - Peter Singer, filosofi
9. heinäkuuta - Bon Scott, rock-muusikko, AC/DC-yhtyeen jäsen
3. elokuuta - Jack Straw, brittipolitiikko
19. elokuuta - Bill Clinton, 42. Yhdysvaltain presidentti
2. syyskuuta - Paavo Väyrynen, poliitikko
5. syyskuuta - Freddie Mercury, muusikko
15. syyskuuta - Tommy Lee Jones, näyttelijä
15. syyskuuta - Oliver Stone, elokuvaohjaaja
29. marraskuuta - Seppo Hovi, muusikko
12. joulukuuta - Emerson Fittipaldi, kilpa-autoilija
18. joulukuuta - Steven Spielberg, elokuvaohjaaja
29. joulukuuta - Marianne Faithfull, laulaja

Kuolleita

24. tammikuuta - Maria Andersson, tiettävästi pisimpään elänyt suomalainen.
28. tammikuuta - Helene Schjerfbeck, suomalainen taidemaalari
18. helmikuuta - Sigurd Wettenhovi-Aspa, suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjailija
24. maaliskuuta - Aleksandr Aljehin, venäläinen shakin maailmanmestari
1. kesäkuuta - Ion Antonescu, Romanian diktaattori, teloitettu
13. elokuuta - H.G. Wells, kirjailija
6. syyskuuta - Lucina Hagman, Martta-järjestön perustaja
11. lokakuuta - Rudolf Koivu, lastenkirjojen kuvittaja
15. lokakuuta - Hermann Göring, kansallissosialistisen Saksan johtohenkilö ja ilmavoimien päällikkö, itsemurha
16. lokakuuta - Wilhelm Keitel, Natsi-Saksan kenraalisotamarsalkka
16. lokakuuta - Alfred Rosenberg, kansallissosialistien ideologi ja poliitikko
16. lokakuuta - Joachim von Ribbentrop, kansallissosialistisen Saksan ulkoministeri
16. lokakuuta - Ernst Kaltenbrunner, natsijohtaja, RSHA:n päällikkö
16. lokakuuta - Hans Frank, natsijohtaja, miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri
16. lokakuuta - Wilhelm Frick, Kansallissosialistisen saksan sisäministeri
16. lokakuuta - Julius Streicher, Der Stürmer -lehden päätoimittaja ja perustaja
16. lokakuuta - Fritz Sauckel
16. lokakuuta - Alfred Jodl
16. lokakuuta - Arthur Seyss-Inquart, Itävallan sisäministeri ja kuvernööri, Alankomaiden valtakunnankomissaari
25. lokakuuta - Rudolf Walden, teollisuusmies ja sotilas
25. joulukuuta - W.C. Fields, näyttelijä

1946

Gourt Home::Gourt :: 1946

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita