1944

Tapahtumia

Tammikuu

2. tammikuuta - Berliinin suurpommitus.
4. tammikuuta - Taistelu Monte Cassinosta alkoi.
22. tammikuuta - Liittoutuneiden operaatio Shingle, maihinnousu Anzioon Italiassa alkoi.
27. tammikuuta - Saksalaisjoukot karkoitettiin Leningradin läheltä.
30. tammikuuta - Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Majurolle Marshallsaarilla.

Helmikuu

6.–7. helmikuuta: Helsingin suurpommitusten ensimmäinen pommitusyö
16.-17. helmikuuta: Helsingin suurpommitusten toinen pommitusyö
26.-27. helmikuuta: Helsingin suurpommitusten kolmas pommitusyö
29. helmikuuta - Operaatio Brewer: Kenraali Douglas MacArthurin johtamat joukot nousevat maihin Amiraliteettisaarilla.

Maaliskuu

18. maaliskuuta - Operaatio Margarethe: Saksalaiset miehittävät Unkarin. Maahan asetettiin saksalaismielinen Döme Sztójayn hallitus.

Huhtikuu

Toukokuu

18. toukokuuta - Saksalaiset vetäytyvät Monte Cassinosta ja liittoutuneet valtaavat sen 20 000 henkeä vaatineiden taistelujen jälkeen.

Kesäkuu

4. kesäkuuta - USA:n laivasto kaappasi saksalaisen U-505:n. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten 1800-luvun kun Yhdysvaltain laivasto on saanut vallattua vihollisaluksen.
5. kesäkuuta - Liittoutuneet saapuivat Roomaan. Se oli ensimmäinen vallattu akselivaltojen pääkaupunki.
5. kesäkuuta - Yli 1000 pommikonetta pudotti 5000 tonnia pommeja Atlantin rannikolle maihinnousun valmistelussa.
6. kesäkuuta - Normandian maihinnousu käynnistyi, 155 000 liittoutuneiden joukkoja nousi maihin Normandiassa Ranskassa.
9. kesäkuuta - Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen Karjalankannaksella Suomea vastaan.
10. kesäkuuta - 642 surmattiin Oradour-sur-Glanein verilöylyssä Ranskassa.
13. kesäkuuta - Ensimmäinen V-1-hyökkäys Englantiin.
15. kesäkuuta - Yhdysvaltain joukot nousevat maihin Saipanilla.
17. kesäkuuta - Islanti julistautui itsenäiseksi Tanskasta.
22. kesäkuuta - Operaatio Bagration: Neuvostoliiton suurhyökkäys, joka johti lopulta Saksan keskisen armeijaryhmän tuhoon.
25. kesäkuuta–10. heinäkuuta - Jatkosodan Tali-Ihantalan taistelu

Heinäkuu

9. heinäkuuta - Britit ja kanadalaiset valtasivat Caenin.
12. heinäkuuta - Eino Ripatti sai Mannerheim-ristin ritarin arvon.
18. heinäkuuta - Hideki Tojo erosi Japanin pääministerin paikalta sotaponnistelun epäonnistumisten vuoksi.
20. heinäkuuta - Adolf Hitler selvisi Claus von Stauffenbergin johtamasta murhayrityksestä.
21. heinäkuuta - Yhdysvaltalaisjoukot nousevat maihin Guamilla.
21. heinäkuuta - Espoon Lahnuksessa mitataan Suomen kaikkien aikojen suurin vuorokautinen sademäärä 198 mm.

Elokuu

1. elokuuta - Risto Ryti erosi presidentin virasta. Eduskunta valitsi Mannerheimin Suomen presidentiksi (4. elokuuta).
1. elokuuta–2. lokakuuta - Varsovan kansannousu Puolassa
12. elokuuta - Liittoutuneet valtasivat Firenzen.
15. elokuuta - Operaatio Dragoon: Maihinnousu Etelä-Ranskassa Cannesin ja Toulonin välillä.
23. elokuuta - Romania solmi aselevon liittoutuneiden kanssa ja julisti sodan Saksalle kuningas Mihain vallankaappauksen jälkeen.
24. elokuuta - Liittoutuneet vapauttivat Pariisin.
29. elokuuta - Unkarin valtionhoitaja Miklós Horthy erotti Sztójayn hallituksen ja aloitti neuvottelut Neuvostoliiton kanssa.

Syyskuu

2. syyskuuta - Liittoutuneet saapuivat Brysseliin.
4. syyskuuta - Brittien 11. panssaroitu divisioona saapui Antwerpeniin.
4. syyskuuta - Suomi lopetti sodankäynnin kello 07:00. Hallitus tiedottaa suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
5. syyskuuta - Neuvostoliitto julisti sodan Bulgarialle.
8. syyskuuta - Lontooseen osui ensimmäinen V-2-ohjus.
11. syyskuuta - Pohjoiset ja eteläiset liitoutuneiden joukot Ranskassa tapaavat lähellä Dijonia.
17. syyskuuta - Operaatio Market Garden alkoi.
19. syyskuuta - Neuvostoliiton ja Suomen aselepo. Jatkosota päättyi.
20. syyskuuta - Saksalainen upseeri Claus Von Stauffenberg teki epäonnistuneen murhayrityksen, jonka kohteena oli Hitler. Myöhemmin upseeri Stauffenberg teloitettiin.
28. syyskuuta - Suomalaisten ja saksalaisten ensimmäinen yhteenotto Pudasjärvellä. Todellinen Lapin sota alkoi.

Lokakuu

9. lokakuuta - Pääministeri Winston Churchill ja Neuvostoliiton päämies Josif Stalin aloittavat yhdeksänpäiväisen konferenssin Moskovassa Euroopan tulevaisuudesta.
10. lokakuuta - Neuvostoarmeija ylitti Saksan rajan Itä-Preussiin.
15. lokakuuta - Unkari solmi aselevon liittoutuneiden kanssa.
16. lokakuuta - Unkarin Miklós Horthy pakotettiin eromaan. Valtaan nostettiin fasistinen Nuoliristi-ryhmä.
18. lokakuuta - Volkssturm muodostettiin Hitlerin ohjeiden mukaan.
20. lokakuuta - Neuvostojoukot ja Jugoslavian partisaanit valtasivat Belgradin.
21. lokakuuta - Aachen oli ensimmäinen liittoutuneiden valtaama Saksan kaupunki.
23. lokakuuta - Leytelahden taistelu Filippiineillä alkoi.

Marraskuu

6. marraskuuta - Suojeluskunnat määrättiin lopetettavaksi Suomessa.
7. marraskuuta - Franklin D. Roosevelt voitti haastajansa Thomas E. Dewey ja valittiin ensimmäisenä ja ainoana Yhdysvaltain presidenttinä neljännelle kaudelle.
12. marraskuuta - Taistelulaiva Tirpitz upposi RAF:n hyökkäyksessä Norjassa.
22. marraskuuta - William Lyon Mackenzie King toteuttaa asevelvollisuuden Kanadassa, mikä johtaa poliittiseen kriisiin.
22. marraskuuta - Yhdysvaltalaisjoukot valtaavat Metzin.
23. marraskuuta - Lotta Svärd määrättiin lopettavaksi.
24. marraskuuta - 88 USAAF:n konetta pommitti Tokiota ensimmäisen kerran maatukikohdista idästä.

Joulukuu

3. joulukuuta - Vapautetussa Kreikassa alkoi sisällissota kommunistien ja rojalistien välillä.
16. joulukuuta - Saksa aloitti Ardennien hyökkäyksen länsirintamalla.
17. joulukuuta - Malmédyn verilöyly.
29. marraskuuta - Albania vapautuu miehityksestä.
30. joulukuuta - Kreikan kuningas George II luovutti vallan sijaishallitukselle ja jätti valtaistuimen tyhjäksi.
31. joulukuuta - Unkari julisti sodan Saksalle.

Syntyneitä

18. tammikuuta - Paul Keating, Australian pääministeri
10. helmikuuta – Vernor Vinge, yhdysvaltalainen matemaatikko ja tieteiskirjailija
13. helmikuuta - Jerry Springer, televisiojuontaja
2. maaliskuuta - Leif Segerstam, kapellimestari
6. maaliskuuta - Kiri Te Kanawa, oopperalaulaja
7. maaliskuuta - Townes van Zandt, muusikko
16. maaliskuuta - Pekka Kostiainen, säveltäjä ja kuoronjohtaja
26. maaliskuuta - Diana Ross, laulaja
7. huhtikuuta - Gerhard Schröder, Saksan liittokansleri
27. huhtikuuta – Heikki Westerinen, suomalainen šakinpelaaja.
5. toukokuuta - John Rhys-Davies, näyttelijä
14. toukokuuta - George Lucas, elokuvaohjaaja ja -tuottaja
21. toukokuuta - Mary Robinson, Irlannin presidentti
25. toukokuuta - Frank Oz, näyttelijä, elokuvaohjaaja ja nukke-esittäjä
10. kesäkuuta - Elli Castrén, näyttelijä
9. elokuuta - Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja (k. 1980)
20. elokuuta - Rajiv Gandhi, Intian pääministeri (k. 1991)
12. syyskuuta – Ilmari Saarelainen, suomalainen näyttelijä
21. syyskuuta - Barry White, muusikko (k. 2003)
25. syyskuuta - Michael Douglas, näyttelijä
30. syyskuuta - Jimmy Johnstone, skotlantilainen jalkapalloilija (k. 2006)
1. lokakuuta - Antti Tuuri, kirjailija
29. lokakuuta - Ata Hautamäki, suomalainen rikoskirjailija
7. marraskuuta - Pekka Vennamo, ministeri, poliitikko ja toimitusjohtaja
1. joulukuuta - Arja Saijonmaa, näyttelijä

Kuolleita

23. tammikuuta - Edvard Munch, norjalainen taidemaalari
5. helmikuuta - Adlai Stevenson, amerikkalainen poliitikko (s. 1900)
6. helmikuuta - Samuli Paulaharju opettaja ja kansanperinteen kerääjä (s. 1875)
29. helmikuuta - Pehr Evind Svinhufvud, Suomen presidentti
26. heinäkuuta - Reza Pahlavi, syrjäytetty Iranin šaahi
31. heinäkuuta - Antoine de Saint-Exupéry, lentäjä ja kirjailija
8. elokuuta - Aino Ackté, oopperalaulaja
23. elokuuta - Abdul Mejid II, syrjäytetty osmanien kalifi
14. lokakuuta - Erwin Rommel, kenttämarsalkka, itsemurha (s. 1891)
20. joulukuuta - Abbas II (Abbas Hilmi pašša), Osmanien Egyptin khedive (varakuningas)
30. joulukuuta - Romain Rolland, ranskalainen kirjailija

1944

Gourt Home::Gourt :: 1944

Tapahtumia

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Syntyneitä

Kuolleita